Perhehoitoliiton liittokokous: Perhehoidon turvallisuus lisääntyy perhehoitajan sosiaaliturvaa parantamalla

Toimeksiantosuhteinen perhehoito on yksityiskodeissa annettavaa hoivaa ja huolenpitoa lapsille ja nuorille, ikäihmisille, kehitysvammaisille ihmisille ja mielenterveystoipujille, jotka tarvitsevat tuekseen turvallista koti- ja perhearkea. Perhehoidon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. 

Perhehoitoa säätelevää perhehoitolakia (263/2015) tulee päivittää. Nykyisen lain perusteella moni tärkeä perhehoitajan arkeen ja asemaan vaikuttava asia jää sen varaan, mitä perhehoitaja ja hyvinvointialue sopivat keskenään toimeksiantosopimuksessa. Tämä sopimuksenvaraisuus ajaa perhehoitajia keskenään eriarvoiseen asemaan ja lisää perhehoitoperheiden turvattomuutta, sillä perhehoidon resurssit, erityisosaaminen ja toimintakäytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain.

Perhehoitoa koskevan lainsäädännön kehittäminen jäi kesken vuonna 2014, kun nykyistä perhehoitolakia säädettiin. Nykylaki antaa kyllä hyvinvointialueille monipuolisia mahdollisuuksia järjestää hoidettavan tarpeisiin perustuvaa perhehoitoa. Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan määritelty riittävästi etenkään niiden perhehoitajien asemaa, jotka tarjoavat osavuorokautista perhehoitoa, toimivat hoidettavan kotona tai sijaistavat toisia perhehoitajia. 

Selvityshenkilö etsimään kokonaisratkaisua perhehoidon ongelmakohtiin

Perhehoitaja hoitaa merkittävää yhteiskunnallista hallintotehtävää. Jotta perhehoitaja voi toimia tehtävässään turvallisin mielin, lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyistä joustavampia siirtymiä perhehoitotehtävän ja työelämän välillä. Nykytilanteessa esimerkiksi perhehoidon ja työttömyysturvan yhteensovittaminen on käytännössä hankalaa, mikä aiheuttaa perhehoitajalle taloudellista epävarmuutta.

Perhehoito saattaa päättyä ennakoimattomasti hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, jos hoidettavan tarpeet muuttuvat. Tällaisessa tilanteessa myös perhehoitajan toimeentulo on uhattuna, sillä työllistyminen muuhun tehtävään ei välttämättä onnistu nopeasti. Myöskään perhehoitajana jatkaminen ei toisaalta ole aina mahdollista siinä tapauksessa, jos perhehoitaja siirtyy työelämään. 

Joitakin ongelmia voidaan ratkaista hyvinvointialueiden tasolla lisäämällä yhteistyötä, kehittämällä perhehoidon toimintaohjeita ja solmimalla toimintaohjeiden pohjalta toimeksiantosopimuksia, joissa perhehoidon erityisyys huomioidaan nykyistä paremmin. Perhehoitajien asemaan liittyy kuitenkin myös sellaisia ongelmakohtia, jotka korjautuvat vain lakimuutoksilla. 

Jyväskylässä 20.4.2024 kokoontunut Perhehoitoliiton liittokokous pitää välttämättömänä, että perhehoidon turvallisuuteen ja perhehoitajien sosiaaliturvaan liittyvää lainsäädäntöä kehitetään. Perhehoitoliitto esittää myös, että valtiovalta nimeäisi selvityshenkilön eri ratkaisuvaihtoehtojen oikeusvaikutusten selvittämiseksi ja kokonaisratkaisun löytämiseksi.

Minna Ahokas jatkaa Perhehoitoliiton puheenjohtajana

Liittokokous valitsi kotkalaisen perhehoitaja Minna Ahokkaan, 49, jatkokaudelle Perhehoitoliiton puheenjohtajaksi. Kyseessä on Suomen Perhehoitajat ry:tä edustavan Ahokkaan kolmas kaksivuotiskausi liiton puheenjohtajana. 

Niin ikään erovuorossa ollut hallituksen jäsen, liiton varapuheenjohtaja Hannu Haukilahti (Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry) valittiin uudelleen hallitukseen. Uusina hallitukseen nousivat muiden erovuoroisten jäsenten tilalle Minna Koistinen (Pohjois-Savon Perhehoitajat ry) ja Joel Sällälä (Suomen Sijaiskotinuoret Sinut ry).