Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa – etenkään nuoret eivät koe aurinkoa terveysriskinä
Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta. Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista. Etenkin nuorten voi olla vaikeaa huomioida pitkän aikavälin terveysriskiä.
![Kolme nuorta henkilöä pelaavat jalkapalloa nurmikolla puiden varjossa](/data/images/public/64456131/70144737/a9f1bb91-8be3-4c9b-977a-4a248ea1c5ab-w_720.jpg)
Parhaillaan Suomessa eletään aikoja, jolloin auringon UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi saavuttaa suojautumisrajan eli arvon 3 koko maassa. Ihon ja silmien suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaakin nyt kiinnittää huomiota. Pohjois-Suomessa keväthanget heijastavat UV-säteilyä erityisesti kasvoille.
Eteläisessä Suomessa UV-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuusta elokuun alkupäiviin.
Voimakkaimmillaan auringon UV-säteily on Suomessa juhannusta edeltävällä ja muutamalla sen jälkeisellä viikolla. Tällöin UV-indeksi voi ylittää maan eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli arvon 6.
“Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomessakin kesät todennäköisesti lämpenevät. Hellejaksoja ennakoidaan tulevaisuuden ilmastossa esiintyvän aikaisempaa useammin, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan myös helleaaltojen ankaruus ja auringonsäteilyn määrä saattavat lisääntyä kesäisin.
Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa
Runsas UV-säteilyn määrä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua melanoomaan. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2023 melanoomaan sairastui 1028 miestä ja 811 naista. Melanoomaan sairastuneista viiden vuoden päästä on elossa noin 94 prosenttia.
“Melanooman ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla nopeasti, vajaa 5 prosenttia vuodessa. Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä melanoomaan arvioidaan sairastuvan vuosittain Suomessa jo lähes 3 000 henkilöä”, kertoo Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta.
Rakennetuilla varjopaikoilla autetaan aurinkosuojautumista
Usein ajatellaan aurinkosuojautumisen olevan yksilön itsensä vastuulla, mutta myös yhteiskunta voi edesauttaa kansalaisten suojautumista. “Varjo on tehokas keino UV-altistumisen vähentämiseen, sillä varjossa UV-säteilyä voi olla jopa 50 % vähemmän kuin paljaan taivaan alla”, Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö kertoo.
Kunnat ja yksityiset toimijat voivat edistää aurinkosuojautumista rakentamalla varjopaikkoja jo olemassa oleville sekä uusille ulkoilualueille. Erityisesti lasten ja nuorten suosimille alueille, kuten päiväkotien ja koulujen pihoihin, leikkikentille sekä urheilukentille varjopaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta vanhemman väestön ulkoilualueitakaan ei kannata unohtaa. Varjopaikat mahdollistavat eri-ikäisten ihmisten ulkoilun ja liikunnan turvallisesti ja miellyttävästi myös kuumina kesäpäivinä. Höytö neuvoo, että “varjoa voi luoda istutuksin, katoksilla, paviljongeilla, purjekankailla ja aurinkovarjoilla. Mitä laajempi varjoisa alue, sitä parempi on varjon antama suoja”.
Suojauskeinojen yhdistäminen antaa parhaan suojan
Kaikenikäisten ihon suojaaminen on tärkeää. Erityisen tärkeää on kuitenkin lasten ja nuorten suojaaminen liialta auringolta, koska heidän ihonsa suojamekanismit ovat vasta kehittymässä. Ihosyövän merkittävimmät riskitekijät ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti lapsena ja nuoruusiällä sekä ihon runsas altistuminen UV-säteilylle eliniän aikana. Vanhempien lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulujen ammattilaisten on tärkeä huomioida aurinkosuojautuminen osana arkea.
”Aurinkosuojautuminen ei ole vain rantapäivien asia vaan kuuluu arjen kaikkiin ulkopuuhiin ulkoilusta puutarhatöihin ja ulkoleikeistä retkeilyyn. Lasten ja aikuisten ihon suojaamiseen pätevät samat perusohjeet: varjo, vaate ja voide. Ensisijaisesti iho suojataan varjon ja vaatteen avulla. Lisäsuojaksi kannattaa valita aurinkovoide, jonka suojakerroin on vähintään 30. Lisäksi ulkoilua voi voimakkaimman säteilyn aikoina pyrkiä ajoittamaan aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa” kertoo Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela.
Nuoret eivät koe aurinkoa erityisenä terveysriskinä
Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät aina takaa riittävää suojautumista. Tämä ilmenee terveystieteiden maisteri Laura Mikkolan Itä-Suomen yliopistolle tekemässä pro gradu -tutkielmassa, joka tarkastelee 16–20-vuotiaiden suomalaisnuorten aurinkosuojautumista. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 nuoren yksilöhaastattelusta.
Tulosten mukaan nuoret suojautuivat auringolta pääasiassa aurinkovoiteella, päähineellä ja olemalla varjossa. Nuoret suojautuivat paremmin mennessään pidemmäksi aikaa ulos tai rannalle, ulkomaanmatkoilla sekä ihon palamisen jälkeen. Aurinkosuojautumiseen vaikuttivat asenteet ja tiedot sekä esimerkiksi aikaan ja paikkaan liittyvät tekijät, sosiaalinen verkosto sekä käsitykset ihon palamisesta. Nuorten oli vaikeaa nähdä ihosyövän koskettavan heitä itseään nuoren ikänsä vuoksi. Ihon palamista ei koettu erityisenä terveysriskinä.
Tutkittavat kokivat, että aurinkosuojautumista voidaan edistää puhumalla aiheesta enemmän ja lisäämällä nuorten tietoja auringon haitoista ja suojautumisesta monikanavaisesti niin koulujen kuin sosiaalisen median kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitos
Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi
Syöpäjärjestöt
Tutkimuspäällikkö Karri Seppä, puh. 050 441 8556
Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela, puh. 050 438 8841
Viestinnän asiantuntija Janne Huovila, puh. 050 363 6050
Säteilyturvakeskus (STUK)
Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi
Linkit
- UVI-ennuste Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa
- Ilmastonmuutos voimistaa Suomen helleaaltoja (ilmatieteenlaitos.fi)
- Varjopaikat suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä (stuk.fi)
- Tietoa, vinkkejä ja tarinoita auringon UV-säteilystä (suniho.fi)
- Aurinko ja UV-säteily (ilmansyopaa.fi)
- Tietoa ihosyövästä ( (kaikkisyovasta.fi)
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2023 alussa yhteensä 320 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2023 hade STUK sammanlagt 320 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2023 STUK had 320 employees.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Yhä vähemmän radioaktiivisia aineita ympäristössä25.6.2024 12:18:28 EEST | Tiedote
Suomen luonnossa on yhä Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Säteilyturvakeskuksen vuosiraportti Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita viime vuonna löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
STUK: Terrafame voi aloittaa uraanin talteenoton18.6.2024 15:41:40 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus teki 18. kesäkuuta päätöksen, jonka mukaan Terrafame Oy:n uraanin talteenottolaitos Sotkamon Talvivaarassa on käyttöönottovalmis.
Strålsäkerhetscentralens årliga sammanställning av höjdpunkter för 202321.5.2024 12:07:21 EEST | Tiedote
Strålsäkerhetscentralen (STUK) har publicerat en sammanfattning av sin verksamhet för år 2023. I sammanfattningen, som nu för andra gången finns på nätet, sammanställs höjdpunkter och fallstudier av STUK:s verksamhet och prestationer under det gångna året.
Säteilyturvakeskuksen vuosikooste kerää yhteen kohokohtia vuodelta 202321.5.2024 12:07:21 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus (STUK) on julkaissut koosteen toimintavuodestaan 2023. Nyt toista kertaa verkkosivustona toteutettu katsaus kerää yhteen kohokohtia ja tapausesimerkkejä STUKin viime vuoden toiminnasta ja saavutuksista.
Radiation and Nuclear Safety Authority’s annual review collects highlights from the year 202321.5.2024 12:07:21 EEST | Press release
The Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) has published an annual review of its 2023 operations. The review collects highlights and case examples of STUK's activities and achievements last year.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme