Veronmaksajien Kaari: Tarkista esitäytetyltä veroilmoitukselta tulosi – myös digiansioista
Tarkista vuoden 2023 verotiedot ja lisää puuttuvat tulot, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari muistuttaa, kun veroilmoituksen täydentämisen määräpäivät lähestyvät. Myös monia vähennyksiä pitää huomata itse vaatia.
On joukko tuloja, jotka eivät välttämättä näy veroilmoituksella lainkaan tai oikein, vaikka Verohallinto saakin niistä tietoja. Tällaisia ovat muun muassa tulot virtuaalivaluutoista, verkkoalustoilta tai ulkomailta saadut tulot.
Tilastokeskuksen mukaan lähes 30 000 suomalaista sai jo vuonna 2022 tuloja tekemistään verkkosisällöistä. Mukana on bloggaajia, tubettajia, podcast-vaikuttajia sekä Instagram-, Tiktok- ja Snapchat-tekijöitä.
Jos et itse ilmoita oikeita tulojasi, sinulle määrätään veronkorotus.
- On hölmöä ottaa veronkorotus, jos esimerkiksi vuokraat asuntoasi alustan kautta, koska tieto on jo Verohallinnossa, Kaari sanoo.
Tietojen tarkistaminen ja korjaaminen on myös sinun etujesi mukaista. Jos olet vaikka myynyt omaisuutta, oikean luovutusvoiton tai tappion määrä pitää ja kannattaa tarkistaa, Kaari korostaa.
Jos esimerkiksi osakkeiden hankinta-aika ja -hinta eivät ole Verohallinnon tiedossa, sinulle lasketaan myynnistä voittoa, vaikka siitä olisi tullut tappiota.
Samoin jos sinulla on tavallisia vuokratuloja, veroilmoituksessa on aina jotain korjattavaa. Vaikka vuokratulot olisivat valmiina esitäytetyissä tiedoissa, summa voi olla väärä, koska tiedot voivat perustua vuoteen 2022.
Veroilmoituksella on toki suurin osa tiedoista valmiina. Tämä koskee palkkoja, eläkkeitä ja päivärahaetuuksia. Työnantajat ja muut maksajat ilmoittavat tulotiedot valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseen, mutta virheitä sattuu silti. Puuttuvat tiedot tulee itse lisätä ja korjata virheet.
- Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Jos korjattavaa tai lisättävää ei ole, mitään ei tarvitse palauttaa.
Jos paperinen lomake tarvitaan, esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Lomakkeita saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla ne puhelimitse. Älä liitä mukaan kuitteja tai tositteita. Paperista lomaketta tarvitaan usein esimerkiksi kuolinpesän veroilmoituksessa.
Työhuonevähennykseen on kaksi tapaa
Etätöitä tekevä voi vähentää verotuksessa työhuonevähennyksen ja tietoliikennekuluja. Jos palkansaaja on ollut etätöissä yli puolet viime vuoden työpäivistä, hän saa 940 euron työhuonevähennyksen. Vähennys on 470 euroa, jos on ollut etätöissä enintään puolet työajasta ja 235 euroa satunnaisesta etätyöstä.
Tämä kaavamainen työhuonevähennys ei edellytä omaa työhuonetta. Jos maksat itse nettiyhteydet, voit vaatia kustannukset kokonaan vähennettäväksi, jos pääasiallinen käyttö on työkäyttöä.
Jos taas palkansaajalla on työntekoa varten käytössä erillinen työtila tai kalustehankintoja, hän voi vähentää näiden todelliset kustannukset työhuonevähennyksen sijasta. Automaattisesti tuleva 750 euron tulonhankkimisvähennys syö kuitenkin vähennysten verohyötyä.
- Saat veroilmoitukseen lisäämistäsi tulonhankkimiskuluista, kuten työhuonevähennyksestä, lisävähennystä vain siltä osin, kun kulusi yhteensä ylittävät 750 euron rajan, Kaari muistuttaa.
Matkakuluja ei lasketa tähän, vaan ne vähennetään erikseen, jos kyse on kodin ja työpaikan välisistä tavallisista matkoista.
Työmatkojen omavastuu ja maksimi ovat vielä ennallaan
Asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia voi vähentää enintään 8 400 euroa ja omavastuu on 750 euroa. Vähennyksen maksimi laski tälle vuodelle 7 000 euroon ja omavastuu nousi 900 euroon, mutta ne eivät koske vielä vuotta 2023, jolta olet nyt antamassa veroilmoitusta . Vähennys lasketaan julkisen liikenteen mukaan, jos sellaista on käytettävissä. Jos matkat voi vähentää oman auton käytön mukaan, vähennys on nyt 30 senttiä kilometriltä.
- Jos olet ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alle 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa.
Kun ilmoitat matkakuluja, älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan Omaveroon tai lomakkeelle. Matkakulut näkyvät valmiina, jos olet ilmoittanut ne verokorttia varten. Tarkista ja korjaa summat tarvittaessa.
Kotitalousvähennys myös sähköstä
Muista myös kotitalousvähennys. Nyt voi vaatia veroilmoituksella kotitalousvähennystä vuoden 2023 aikana maksettujen laskujen perusteella. Myös suurista sähkölaskuista on mahdollista saada vähennys.
Vuonna 2023 vähennyksen saa korotettuna, jos kyse on kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai öljylämmityksestä luopumisesta. Maksimi on silloin 3 500 euroa ja vähennys on 60 prosenttia työn osuudesta, jos olet ostanut työn yritykseltä.
Muista töistä kuten remontoinneista vähennyksen maksimi on 2 250 euroa ja vähennys on 40 prosenttia työn osuudesta.
Korkeiden sähkölaskujen perusteella myönnettävän sähkövähennyksen voi saada muun kotitalousvähennyksen lisäksi. Vuoden 2023 tammi-huhtikuun kodin sähkölaskun tulee kuitenkin olla yli 2 000 euroa, jotta tämän vähennyksen voi saada. Siirtohinnasta vähennystä ei saa.
Vuotuinen omavastuu on kaikista yhteensä sata euroa. Puolisoiden kannattaa keskittää vähennys toiselle, niin voi säästää yhden omavastuun. Kotitalousvähennyksen saa vähentää suoraan veroista.
Tarkista oma määräpäiväsi!
Veroilmoituksen viimeiset jättöpäivät ovat toukokuussa (7.5., 14.5 tai 21.5.). Kunkin ilmoittajan päivämäärä on merkitty Omaveroon sekä kotiin postitetun esitäytetyn veroilmoituksen ensimmäiselle sivulle. Puolisoilla palautuspäivä on aina sama.
Veroilmoituksen pitää olla perillä Verohallinnossa viimeistään määräpäivänä. Tämä kannattaa huomata erityisesti, jos lähetät veroilmoituksen postissa. Veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos korjattavaa tai lisättävää ei ole.
Yhteyshenkilöt
Päivi KaariJohtava verojuristiVeronmaksajat
Puh:040 581 3430paivi.kaari@veronmaksajat.fiKati MalinenlakiasiainjohtajaVeronmaksajat
Puh:040 716 1292kati.malinen@veronmaksajat.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk
Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk
Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr
Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja13.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. – Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta. Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 e
Veronmaksajat laski: Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, vaikutus lompakossa 655 euroa9.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua. Keskituloisen 4 074 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja kuluttajahintainflaation (ml. kulutusverojen korotukset) vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan. Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme