Energiateollisuuden kysely: ydinvoimalla vankka suosio

Ydinvoiman kannattajia oli 61 prosenttia vastaajista, ja vastustajia ainoastaan yhdeksän prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n Verianilla teettämästä tutkimuksesta. Aineisto on kerätty 2024 maalis-huhtikuun taitteessa, vastaajia oli 1008.

Enemmistö kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Hieman yli puolet vasemmiston ja vihreiden kannattajista suhtautuu ydinvoimaan positiivisesti. Kokoomuksessa kannatus on korkeinta: 77 prosenttia kokoomuksen kannattajista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti tai erittäin myönteisesti.

Ydinvoiman kannatusta on mitattu vuodesta 1983 ja trendi on vahvasti nouseva. Selviä tasokorotuksia on vuodelta 2004, jolloin Olkiluoto 3 hanke oli käynnistymisvaiheessa, vuodelta 2019, kun ilmastopolitiikka oli vahvasti esillä sekä eduskunta- että eurovaaleissa, ja vuodelta 2022, kun energiakriisi aiheutti huolta sähkön riittävyydestä ja hinnasta. Nyt kannatukseksi mitattiin 61 prosenttia, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein kannatuslukema, energiakriisitalvea 2023 lukuun ottamatta.

- Tulokset kertovat siitä, että huoli sähkön hinnasta ja riittävyydestä on vähentynyt, kun Olkiluoto 3 on verkossa, ja muuta tuotantoa on rakennettu lisää, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. – Vahva tuki ydinvoimalle on tärkeää nyt, kun puhtaan sähkön kapasiteettia tarvitaan lisää teollisuuden ja liikenteen päästövähennyksiin ja houkuttelemaan teollisia investointeja.

Teollisuuden päästövähennykset, sekä liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen lisäävät sähkön tarvetta, samalla kun kaukolämpöreaktorit tukevat lämmityksen päästövähennyksiä. 

- Ydinenergian merkitys on tunnistettu aiempaa paremmin myös Brysselissä, mikä näkyy paitsi kiinnostuksena suomalaisia ratkaisuja kohtaan, myös EU:n 2040 ilmastotavoitteen tiedonannossa, Kostama toteaa. – Tehtävääkin riittää. Yhteinen eurooppalainen ydinvoimalaitosmarkkina mahdollistaisi sarjatuotannon tuomat edut, ja tämä vaatii EU:lta teknologianeutraalia ilmasto- ja energiapolitiikkaa, sekä lisäksi ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyötä vaatimusten harmonisoinnissa, Kostama jatkaa.