Finnvera Oyj

Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä

Jaa

Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.

Finnvera myönsi rahoitusta mikroyrityksille vuonna 2023 yhteensä 355 miljoonaa euroa, mikä oli lähes kymmenesosan edellisvuotta vähemmän. Kokonaisuudessaan mikroyrityksistä rahoitusta sai noin 3 500 yritystä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Finnveran mikroyrityksille myöntämä rahoitus oli keskimäärin noin 95 000 euroa.

Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus Suomen koko yrityskannasta oli vuonna 2022 noin 96 prosenttia. Suurin osa Finnveran asiakkaista on pieniä, yhden tai muutaman hengen yrityksiä, jotka haluavat kehittää yritystoimintaansa ja tarvitsevat sitä varten myös ulkopuolista rahoitusta. 

– Noin 90 prosenttia rahoituspäätöksistämme menee mikroyrittäjille, joten siellä meidän merkityksemme on suuri. Me voimme esimerkiksi taata yrityksen tarvitseman pankkilainan, jota hän tarvitsee toiminnan kasvattamiseen tai ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, kertoo Finnveran pienrahoituksesta vastaava aluepäällikkö Elisa Sipponen

Pääsääntöisesti Finnvera rahoittaa yritysten kasvutarpeita yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa myöntämällä takauksen lainalle. Vuonna 2023 Finnvera rahoitti yhdessä muiden rahoittajien kanssa mikroyritysten kokonaishankkeita 915 miljoonalla eurolla, josta investointien osuus oli yhteensä 508 miljoonaa euroa. Käyttöpääomatarpeiden ja viennin rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta laski. 

Mikroyritysten investoinnit tulevaisuuden kasvun moottoreina 

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsauksen 1/2024 mukaan investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua. Korkojen ja kustannusten nousu on kasvattanut yritysten kustannustietoisuutta. Investointien suunnittelussa huomioidaan aiempaa tarkemmin rahoituksen kustannukset, ja rahoitusta haetaan yhä harvemmin varmuuden vuoksi puskuriksi. Vastoin vallitsevaa tunnelmaa, vuosi 2023 oli mikroyritysten investoinneissa ennätysvuosi.

– Pienestä koostaan huolimatta mikroyritykset ovat merkittäviä investoijia, jotka tuovat markkinoille uutta talouden dynamiikkaa. Investoinnit ovat tulevaisuuden kasvun moottoreita. Tarvitsemme lisää yrityksiä kaikkiin kokoluokkiin, sillä jokainen suurikin yritys on joskus ollut pieni. Investointien kasvu epävarmuudesta huolimatta on erittäin positiivinen signaali kilpailukyvyn kannalta. On myös mahdollista, että pankit ovat varovaisia, ja edellyttävät Finnveran mukanaoloa investoinneissa aiempaa enemmän, pohtii Sipponen. 

Helmikuussa 2024 julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus on alle 9 henkilöä työllistävillä mikroyrityksillä kaikista heikoin. Rahoituksen esteinä ovat muun muassa rahan korkea hinta, kireät vakuusvaatimukset sekä korkea oman pääoman vaatimus. Rahoituksen saatavuus tai sen ehdot ovat vaikeuttaneet barometrin mukaan erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten hankkeiden toteutumista. 

Suurin vuonna 2023 myönnetyn Finnveran rahoituksen lasku tapahtui kauppa ja kuluttajapalveluiden toimialalla, johon inflaation nousun mukanaan tuoma kuluttajien ostovoiman heikkeneminen osui nopeasti. 

Maakunnissa tarkasteltuna mikroyritysten rahoitus laski eniten Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa, kun suurin kasvu löytyi Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta.

Vuosi 2022 oli ennätysvuosi mikroyritysten viennin rahoittamisen osalta, kun tarkastellaan Finnveran rahoituksen kohdentumista vuosina 2019–2023. Vuosi 2023 sen sijaan näyttäytyy saman periodin heikoimmalta vuodelta. 

– Mikroyritysten puskurit ja riskinottokyky ovat tyypillisesti pienemmät, kuin suurilla yrityksillä. Tästä syystä olisikin ensiarvoisen tärkeää tuntea ja hallita vientikauppoihin liittyviä riskejä, Sipponen jatkaa.

Aloittavien yritysten rahoitus laskussa – poikkeuksina Lappi ja Varsinais-Suomi

Aloittavien yritysten rahoitus on Finnveran rahoituspäätöskappaleissa laskussa lähes koko Suomessa. Poikkeuksena maakunnista on Lappi ja Varsinais-Suomi. Lapin matkailun hyvä vire heijastuu myös yrittäjyysaktiivisuuteen. Suurin romahdus päätösten määrissä mitaten on Etelä-Savossa, jossa rahoitettiin noin 40 prosenttia vähemmän aloittavia yrityksiä, kuin edellisvuonna. 

– Yrittäjyyden muoto on muuttunut viime vuosina. Sekä aloittavien yritysten että yksinyrittäjien rahoituksen tarve on sitä myötä ollut pidempään laskussa. Kynnys työntekijän palkkaamiselle on korkea, ja yrittäjyydellä tavoitellaan yhä useammin itsensä työllistämistä. Verkostomainen yrittäjyys ja alustatalous on lisännyt itsensä työllistäjiä, ja myös osa-aikainen yrittäjyys työsuhteen ohella on kasvattanut kiinnostustaan, kertoo Sipponen. 
 

Lue mikroyrittäjän tarina

Suomalaiset mikroyritykset tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua kansainvälistymiseen. Lemmikkitarvikkeisiin erikoistunut Finnero on hyvä esimerkki siitä, miten kova myyntityö avaa ovia Suomen rajojen ulkopuolelle. Finnvera on ollut yrityksen kasvumatkalla mukana alusta asti.

Sinnikäs myyntityö alkaa tuottaa tulosta: Koirien ballerinapöksyt Finneron viennin johtotähtenä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elisa Sipponen, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2834, etunimi.sukunimi@finnvera.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut vauhdilla – työtaistelut ja syksyn TES-kierros määrittelevät viennin kehitystä ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä26.7.2024 09:29:36 EEST | Tiedote

Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.

Finnveran Pauli Heikkilä toivoo rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudelleenarviointia ja Suomen talouden kurssin korjaamista vaalikaudet ylittävällä yhteistyöllä19.6.2024 09:15:05 EEST | Tiedote

− Tämä on ollut aivan huikea ajanjakso. Olen kiitollinen kokemuksista, joita eteen on tullut, ja ihmisistä, joiden kanssa olen saanut asioita hoitaa, sanoo Finnveran entinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Hän siirtyi 1.6.2024 lähes 20 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Finnveran hallituksen neuvonantajaksi, jona hän toimii marraskuun 2024 loppuun saakka. Heikkilä on nähnyt globaalisti rahoitusmarkkinoiden heilahtavan kriisien myötä markkinarahoituksesta julkisen rahoituksen ääripäähän eikä pidä nykytilannetta hyvänä. Taustalla on sääntely, jonka toimivuutta on syytä arvioida uudelleen. Myös Suomen talouden kehitys vaatii muutosta, jotta yritykset, työllisyys ja tuottavuus saadaan kasvuun.

Finnveran Mauri Kotamäki: Koronlaskut alkoivat, mutta riittääkö signaali suomalaisyrityksille? – ”Kannattaisi investoida etupainotteisesti mieluummin kuin jäädä odottelemaan”17.6.2024 11:57:59 EEST | Tiedote

Suhdanteen pohjakosketus on koettu ja talouden suunta on pääosin ylöspäin – olettaen, ettei vaikeasti ennustettavia shokkeja ilmaannu, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kotamäki ei vielä julistaisi taantumaa loppuneeksi, mutta kasvu alkanee jo tämän vuoden aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron lasku on odotettu positiivinen signaali sekä yrityksille että kuluttajille. Koronlaskujen jatkumista ei kuitenkaan pitäisi jäädä odottamaan, vaan yritysten kannattaisi etupainotteisesti valmistautua kasvavaan kysyntään.

Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä: Suomella kestää 30 vuotta ottaa kiinni 15 vuoden menetetty kasvu3.6.2024 09:20:58 EEST | Tiedote

On hyvä, että Suomen talouden kasvun haasteet on tunnistettu, mutta on tosiasia, että ongelmien korjaaminen vie aikaa ja työ on aloitettava välittömästi, sanoo Finnveran toimitusjohtajana 1.6.2024 aloittanut Juuso Heinilä. ”Suomi on menettänyt yli 15 vuotta kasvua. Valitettavasti kestää luultavasti 30 vuotta kiriä kiinni etumatka, jonka esimerkiksi Ruotsi on tänä aikana saavuttanut”, Heinilä sanoo. Nuorten koulutusasteen lasku on saatava kääntymään ylöspäin, samoin yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset. On varmistettava, että rahoitusympäristö mahdollistaa kaikenkokoisten yritysten kasvun ja vientiyritysten kilpailukyvyn. Kasvun, kansainvälistymisen ja viennin vahvistaminen ovat ainoa tapa saada panostukset takaisin yhteiskunnan hyödyksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye