Suunnittelu- ja konsultointiala tarvitsee yhä monipuolisempaa osaamista – ”Tekniikan perusosaamisen tasoa nostettava, jotta menestymme kansainvälisesti”

Suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa noin 55 000 henkilöä. Alan etujärjestön SKOL ry:n teettämässä osaamisselvityksessä tarkastellaan tekniikan aloihin liittyviä korkeakoulutuksen koulutusmääriä ja yritysten määrällisiä ja laadullisia osaamistarpeita tilastojen, aiempien selvitysten ja yrityshaastattelujen kautta.  

Korkeakoulutetuista 200 osaajan vuosittainen vaje

Niin tekniikan alan korkeakoulujen aloituspaikkojen kuin hakijoiden määrät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Vuonna 2023 tekniikan aloilla oli yhteensä noin 20 000 aloituspaikkaa, joihin oli yli 44 000 ensisijaista hakijaa.  

Suunnittelu- ja konsultointialan työllisten keskimääräisen osaajavajeen on arvioitu kasvavan vuosittain lähes 200 osaajalla seuraavien viiden vuoden aikana (2025–2029) ennen suunnan kääntymistä. Selvityksen ennusteen mukaan alan työllisten tarve indikoi pahimmillaan jopa 1 000 työntekijän hetkellistä osaajavajetta. 

”Nyt on tärkeää katsoa rakennusalan heikon suhdanteen yli ja varmistaa, että osaajien saatavuus ja osaamisen laatu mahdollistavat yritysten menestymisen jatkossakin”, sanoo SKOL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio. 

Osaajavajeen ennustetaan kohdistuvan erityisesti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä konetekniikan aloille. Todellisuudessa useita tehtäviä voidaan kuitenkin toteuttaa eri koulutustaustoilla. 
 
”Näyttää siltä, että koulutuspolitiikkaamme on onnistunut siinä, että osaajilla on mahdollisuus joustavasti siirtyä eri osaamisalueilta toiselle”, Soimakallio kiittelee. 

Vihreä siirtymä ja kansainvälistyminen muovaavat osaamistarpeita 

Muuttuva toimintaympäristö edellyttää entistä laajempaa ja poikkitieteellistä osaamista asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Työntekijöiltä kaivataan kokonaisvaltaista näkökulmaa sekä kykyä erikoistumiseen, erityisesti tekoälyn ja digitalisaation myllertäessä kenttää. Myös vihreä siirtymä ja vastuullisuus määrittävät toimintaympäristön reunaehtoja. 

Kansainvälisen toiminnan nähdään yrityksissä tuovan paitsi helpotusta suhdanteisiin, myös merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomalaista osaamispohjaa olisikin kasvatettava nykyistä kilpailukykyisemmäksi panostamalla kansainväliseen osaamiseen opetuksen sisällöissä.  

Myös kansainvälisten erityisosaajien tarve korostuu. Tässä yrityksillä ja asiakkailla on suora mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten työpaikkojen houkuttelevuuteen esimerkiksi mahdollistamalla työskentely myös muilla kuin suomen kielellä. 

”Yrityshaastattelussa toistui huoli vastavalmistuneiden perusinsinööriosaamisen rapautumisesta. Tilanteen koetaan uhkaavan jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Yritykset painottivat myös työelämätaitoja, joihin kuuluvat esimerkiksi viestintä- ja yhteistyötaidot”, sanoo Soimakallio.  

Soimakallion mielestä osaamisselvityksen perusviesti on kuitenkin rohkaiseva. 
 
”Nyt tehtävillä päätöksillä ehditään vielä varautua Suomeen suunniteltuihin vihreän siirtymän investointeihin ja edesauttaa maailmalta hankkeita Suomeen.”  

**** 

Selvitys toteutettiin tammi-huhtikuussa 2024. Selvitystyössä on hyödynnetty mm. Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tilastotietoja, eri toimialoille laadittuja osaamiskartoituksia sekä toimialajärjestöille ja suunnittelu- ja konsultointialan yrityksille suunnattuja haastatteluita. Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy SKOL ry:n tilauksesta. 

SKOL ry on suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö, joka on osa Teknologiateollisuus ry:tä ja yksi sen viidestä päätoimialasta. SKOLin muodostaa 120 jäsenyritystä, jotka työllistävät lähes 21 000 henkilöä ja jäsenyritysten kokonaisliikevaihto on 2,2 miljardia euroa.