Kysely: Puolet kuntien ja hyvinvointialueiden ykalaisista kokee itsensä henkisesti uupuneeksi työssään vähintään viikoittain – hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan

Itsensä henkisesti uupuneeksi työssään vähintään viikoittain kokee puolet, mutta valtaosa kuitenkin pitää työstään: merkityksellisyys sekä hyvä työyhteisö auttavat jaksamaan resurssivajeesta huolimatta.  

Lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi on liian vähän resursseja 

Kyselyn vastaajista vain 42 % arvioi henkilöstöresurssit riittäviksi työtehtävien suorittamiseen huolellisesti ja määräajassa. Resurssit riittämättömiksi kokivat erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivat. Väitteen “henkilöstöresurssit ovat riittävät työtehtävien suorittamiseen huolellisesti ja määräajassa” kanssa eri mieltä oli lähes kaksi kolmasosaa (63 %) esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevistä, ja täysin eri mieltä jopa neljännes (25 %) heistä. 

“Kyselystä ilmenee, että kuntien ja hyvinvointialueiden hallinnoissa ja asiakastyössä kärsitään kovasta resurssivajeesta: voimavarat ja velvoitteet eivät kohtaa. Eräs vastaaja kommentoikin tilannetta avoimissa vastauksissa toteamalla, että lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi on liian vähän resursseja”, kertoo Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo. 

Resurssivaje aiheuttaa uupumista, jatkuvaa kiirettä ja kuormittumista: Kaikista vastaajista jopa puolet kokee itsensä henkisesti uupuneeksi työssään vähintään viikoittain. Reilu neljännes (26 %) työskentelee päivittäin tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla. Kaksi viidestä (42 %) arvioi työkuorman liian suureksi vähintään viikoittain.  

Jatkuva liiallinen työkuorma korostuu erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevillä. Tällä on suora vaikutus johtamiseen. “Puutteelliset henkilöstöresurssit ja liiallinen työkuorma johtavat siihen, että aikaa esihenkilötyölle ei jää riittävästi. Kokemus huonosta johtamisesta näyttää läpileikkaavan sekä kunta- että hyvinvointisektoria. Avovastauksista herääkin kysymys, onko johtamisen tärkeyttä tunnistettu ja panostetaanko siihen osaamisena?”, Rajoo pohtii.  

Resurssivajeen ja puutteellisen työyhteisön johtamisen lisäksi keskeisinä haasteina vastaajat tunnistivat liiallisen työkuorman sekä sen, että poliittinen päätöksenteko on liian kaukana käytännön työstä. Toisaalta poliittisen johdon koetaan puuttuvan liian herkästi operatiiviseen työhön.  

Johtotehtävissä tehdään korvauksetonta työtä useammin 

Työajan ulkopuolella tehtävä korvaukseton työ on kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ykalaisille yleistä – etenkin johtotehtävissä. Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevistä useampi kuin joka kymmenes (12 %) kertoi tehneensä töitä korvauksetta päivittäin työajan ulkopuolella suoriutuakseen työtehtävistä ja vähintään viikoittain jopa kaksi viidestä (40 %). Vain neljännes (24 %) heistä ilmoitti, ettei tee ollenkaan korvauksetonta työtä. 

Kaikista kyselyn vastaajista vähintään kuukausittain korvauksetonta työtä teki kolmannes (31 %) ja vähintään satunnaisesti reilu puolet (58 %). Asia jakaa vastaajakuntaa, sillä liki puolet (42 %) vastaajista ilmoitti, ettei tee milloinkaan korvauksetonta työtä. 

“Suurin selittävä tekijä korvauksettomalle työlle on kokemus siitä, että työt eivät tule muutoin tehtyä, mikä heijastelee kyselyn tuloksia resurssivajeesta ja työkuormasta. Yleiskuva työoloista on huolestuttava – näin ei todellakaan voi jatkua, jos halutaan rakentaa pitkiä ja kestäviä työuria”, Rajoo sanoo.  

Korvauksettoman työn tekemisen takana ovat usein erilaiset työhön liittyvät matkat. Julkisella sektorilla matkustetaan työn vuoksi omalla ajalla huomattavasti yksityissektoria enemmän, sillä matkustamiseen käytetty aika huomioidaan työaikakorvauksissa julkisella puolella edelleen huonosti.  

Mielekäs ja merkityksellinen työ sekä hyvä työyhteisö auttavat jaksamaan 

Vaikka kyselyn tulokset ovat monilta osin huolestuttavia, enemmistö (72 %) vastaajista oli lopulta kuitenkin tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Samalla, kun moni kokee itsensä säännöllisesti uupuneeksi, valtaosa vastaajista kokee myös, että oma henkinen (81 %) ja fyysinen (92 %) työkyky vastaa työn vaatimuksia.  

“Ristiriita vastauksissa on kiinnostava, ja vaatisi lisäselvitystä. Voiko olla niin, että liiallisen kuormittumisen vaikutusta työkykyyn ei tunnisteta? Yksi vaihtoehto on, että vastaajilla on hyviä työkaluja palautumiseen ja työolojen kanssa tasapainotteluun”, Rajoo pohtii.  

Kyselystä käy selvästi ilmi, että vastaajat ovat aidosti kiinnostuneita työstään ja haluavat tehdä sen hyvin. Tyytyväisyyttä aikaansaavat erityisesti työn merkityksellisyys, mielekäs ja sopivasti haastava työ sekä kivat työkaverit ja lähiesihenkilöt. Työyhteisön hengellä onkin valtava merkitys työhyvinvoinnille ja -tyytyväisyydelle. 

“Julkisen sektorin tulee tavoitella työnantajana vastuullisuutta, sillä se vaikuttaa siihen, miten kaikille meille arjessa tärkeät palvelut toimivat – tämä tarkoittaa panostamista laadukkaaseen johtamiseen, työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin”, kommentoi Rajoo.  

“Hyvinvointialueilla on tehty todella hienoja uudistuksia jo ensimmäisen vuoden aikana, mutta julkisuudessa keskustelu pyörii vain negatiivisissa teemoissa. Haluaisin tuoda esiin myös onnistumisia ja antaa arvoa niiden tekijöille”, pohtii eräs kyselyn vastaaja avovastauksissa.  

“Nuorten silmissä tulisi parantaa imagoa ja työn merkityksellisyyttä. Aivan kivaa hommaa on”, aprikoi eräs toinen vastaaja.  

Kysely lähetettiin 1 534 kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden (ml. HUS-yhtymä) palveluksissa työskentelevälle Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenelle. Kyselyyn vastasi 376 pääasiassa julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveyshuollon eri asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevää ykalaista. Vastaajista 32 % työskenteli esihenkilö- ja johtotehtävissä ja 59 % asiantuntijatehtävissä. Loput 10 % vastaajista oli toimihenkilöitä. Kyselyn vastaajista 55 % työskenteli kunnissa ja kuntayhtymissä ja 45 % hyvinvointialueilla ja HUS-yhtymässä. Kysely toteutettiin 12.-28.3.2024.

Tutustu kyselyn tuloksiin täällä.

Lisätietoja 

Ainomaija Rajoo, johtava asiantuntija 
ainomaija.rajoo@yka.fi  
050 473 6396