Sosiaalisen median palkaton päivystystyö aiheutti viestinnän ammattilaiselle unettomuutta, stressiä ja fyysisiä oireita – kuormittava harmaa työ halutaan kitkeä viestintäalalta
Lähes puolet viestinnän ammattilaisista kertoo* ettei vapaa-ajalla tapahtuvasta sosiaalisen median kanavien päivystämisestä saa mitään korvausta. Kuitenkin 74 % prosenttia viestijöistä seuraa työpaikan sosiaalisen median kanavia myös säännöllisen työajan ulkopuolella. Nyt viestinnän ja markkinoinnin alalle on julkaistu uusi vähimmäiskorvaussuositus, joka määrittelee säännöllisen työajan ylittävän sosiaalisen median ja kriisiviestinnän päivystämisen vähimmäiskorvauksen**.

"Olen tehnyt somea vaativassa tilanteessa jopa vuosia päivystystyyliin 24/7. Kriisiviestintää käytännössä. Korvausta siitä ei saanut. Seurauksena unettomuutta, stressiä ja muita fyysisiä oireita. En missään olosuhteissa suostuisi enää moiseen ilman korvausta.”
-Viestinnän ammattilainen
Suurelle osalle viestinnän ammattilaisista ei korvata sosiaalisen median kanavien seuraamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella, vaikka monelle organisaatiolle somen jatkuva seuraaminen on kriittistä kriisin- ja maineenhallinnan vuoksi.
–Edelleenkin viestinnän ammattilaisia jopa kehotetaan seuraamaan sosiaalisen median kanavia vapaa-ajallaan ilman korvausta. On huolestuttavaa, että vieläkään ei tunnisteta digitalisaation ja sosiaalisen median vaikutusta työelämään tai toisaalta sosiaalisen median vaikutusvaltaa kriisitilanteissa, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.
–Kriiseillä voi olla merkittävä vaikutus liiketoimintaan ja ylipäätään toiminnan jatkuvuuteen. Hyvin hoidettu kriisi lisää luottamusta organisaatioon, kun taas huonosti hoidettu voi karkottaa sekä työntekijät että asiakkaat.
Työaikalain näkökulmasta sosiaalisen median seuraaminen ja siitä korvaaminen säännöllisen työajan ulkopuolella on usein hankala yhtälö hahmottaa.
Puhekielessä puhutaan viestinnän päivystystyöstä, mutta työaikalaissa puhutaan varallaolosta. Varallaolo (Työaikalaki 4 §) tarkoittaa sitä, että työntekijän on oltava säännöllisen työajan ulkopuolella tavoitettavissa niin, että hän voi tarvittaessa ryhtyä töihin.
Varallaolosta on lain mukaan maksettava korvaus. Jos varallaoloaikana tulee työtehtävä, siirrytään varallaolosta aktiivityöhön, joka korvataan vielä erikseen. Viestinnän ja markkinoinnin päivystäminen on käytännössä yhdistelmä varallaoloa ja työntekoa.
–Somen tai kriisiviestinnän hallintaa ei voi tehdä ilman säännöllistä viestintäkanavien tarkistelua. Siksi pelkkä lainmukainen määritelmä varallaolosta ei kuvaa riittävän hyvin niin sanottua sosiaalisen median päivystystyötä, Repo sanoo.
–On myös huomioitava, että työtehtävänä jatkuva somepäivystäminen on kognitiivisesti hyvin kuormittavaa työtä. Työstä ei pääse irtaantumaan, jos se valuu jatkuvasti vapaa-ajalle. Suosittelemme, että päivystysvuorot kiertäisivät, jotta siitä ei aiheudu yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta kuormaa.
Viesti ry:n korvaussuositus varallaolosta on 30 % tuntipalkasta ylitöineen
Vähimmäiskorvaussuositus on määritelty arki-illoille ja viikonlopuille erikseen.
-
Arki-iltaisin säännöllisen työajan ylittävästä kriisi- tai sosiaalisen median varallaolotyöstä korvataan 30 % tuntipalkasta.
-
Lisäksi illasta maksetaan 1 tunnin palkka ylityökorvauksena ja tähän työhön sisältyy velvollisuus tarkistaa sovitut viestintäkanavat korkeintaan kaksi kertaa illan aikana. Jos kanavien tarkistamiseen, viesteihin reagoimiseen tai muuhun työhön kuluu enemmän aikaa kuin tunti, maksetaan ylityökorvaus toteutuneen työajan mukaan.
-
-
Lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä säännöllisen työajan ylittävästä kriisi- tai sosiaalisen median varallaolotyöstä korvataan 30 % tuntipalkasta jokaiselta tunnilta.
-
Lisäksi vuorokaudelta maksetaan 2 tunnin palkka ylityökorvauksena ja tähän työhön sisältyy velvollisuus tarkistaa sovitut viestintäkanavat korkeintaan neljä kertaa. Jos kanavien tarkistamiseen ja viesteihin reagoimiseen kuluu enemmän aikaa kuin kaksi tuntia, maksetaan ylityökorvaus toteutuneen työajan mukaan.
-
-
Varallaoloajan maksimipituudeksi suositellaan kuutta tuntia.
-
Varallaoloajan kestosta ja korvauksesta on sovittava aina etukäteen työnantajan kanssa. Suosittelemme, että päivystyksen, varallaolon ja työhön ryhtymisen käytännöistä tehdään kirjalliset ohjeet sekä sopimus.
*Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry toteutti somepäivystyskyselyn toukokuussa 2023 ja siihen vastasi 212 viestinnän ja sosiaalisen median ammattilaista. Vastaajista suurin osa kertoo työskentelevänsä yksityisellä sektorilla, kunnalla, järjestöissä tai valtiolla.
** Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on julkaissut vähimmäissuosituksen viestinnän ja markkinoinnin päivystämisen korvaamisesta 29.4.2024. Suositus koskee säännöllisen työajan ylittävää kriisiviestinnän ja sosiaalisen median varallaoloa sekä ylityötä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Siina RepoViesti ry
Puh:040485 0008siina.repo@viesti.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on akavalainen ammattijärjestö viestijöille. Meiltä saat turvaa työelämään, vahvistusta viestinnän osaamiseen sekä viestijöiden verkoston. Jäseneksemme ovat tervetulleita kaikki viestinnän nykyiset ja tulevat ammattilaiset – opiskelijat, asiantuntijat ja johtajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry
Uuden Lupa- ja valvontaviraston lakiluonnos on ristiriidassa hallitusohjelman ja valtionhalllinnon viestintäsuosituksen kanssa16.9.2024 07:11:00 EEST | Tiedote
Lakiluonnoksessa uuden viraston viestintätoiminto on määritelty sisäisiin hallintopalveluihin sisältyväksi tukipalveluksi, vaikka Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan viestinnän olevan olennainen osa strategista johtamista. Myös valtionhallinnon viestintäsuosituksessa korostetaan viestinnän strategista roolia, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry lakia koskevassa lausunnossaan*.
Julkisen sektorin muutosneuvotteluissa ei voida säästää viestinnästä – vaarassa ovat kansalaisten tiedonsaanti ja muutoksen johtaminen11.9.2024 07:11:00 EEST | Tiedote
Useat julkisen sektorin organisaatiot, kuten HUS, Verohallinto ja monet kunnat ovat viime viikkoina kertoneet aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat myös erilaisia viestinnän tehtäviä. Viestinnän tarve kasvaa erityisesti muutoksissa, ja julkishallinnossa muutoksia on edessä runsaasti. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus edistää toimintansa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Lisäksi informaatiovaikuttamisen yleistyminen edellyttää tehostettua viestintää. Kokosimme kuusi syytä, miksi viestintää tarvitaan juuri nyt julkishallinnossa.
Hallituksen leikkaukset osuvat myös viestintään – viestinnästä säästäminen voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten tiedonsaannin22.4.2024 08:43:00 EEST | Tiedote
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan hallituksen aikeista leikata julkishallinnosta ja sitä kautta organisaatioviestinnästä sekä viestinnän ostopalveluista. Informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon leviäminen ovat todellinen ongelma, joten siksi tarvitsemme vahvat viestinnän resurssit julkishallinnolle. Viestinnästä leikkaaminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin ja vaarantaa demokratian toteutumisen. Julkishallinnolla on lakiin pohjautuva velvollisuus viestiä ammattimaisesti ja edesauttaa hallinnon avoimuutta, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme