Korkeasaaren Villieläinsairaalassa hoidetaan neljää harmaahylkeen kuuttia
Harmaahylkeiden poikaset ovat viime viikkoina herättäneet huomiota myös Helsingin rannoilla. Korkeasaaren Villieläinsairaalassa on tällä hetkellä neljä kuuttia hoidossa. Mikäli rannalta löytyvän kuutin kunto arveluttaa, Villieläinsairaala auttaa eläimen kunnon arvioinnissa.

Ensimmäiset pulassa olleet kuutit toimitettiin Korkeasaaren Villieläinsairaalaan maaliskuun lopulla Inkoosta. Molemmilla oli valkoinen kuuttikarva, joka lämmittää poikasta ensimmäisten elinviikkojen aikana, kun emon pitäisi vielä imettää jälkeläistään. Yksi kuutti makoili rantakivikossa vilkkaan lenkkipolun varressa ja toinen harhaili hiekkatiellä. Molemmat olivat eksyneet emostaan liian pieninä.
Huhtikuussa kohdatuilla kuuteilla oli jo harmaa hylkeenkarva ja hyväkuntoisina ne kalastaisivat itse ravintonsa. Pelastuslaitos kuljetti Inkoon satama-alueelta hoitoon kuutin, jonka eturäpylä oli haavoittunut ja siitä puuttui kaksi kynttä. Toinen loukkaantunut kuutti tuotiin Espoon Westendistä viime viikolla. Sillä on syviä haavoja, joiden epäillään tulleen veneen potkurista.
Villieläinsairaalassa huonokuntoiset kuutit pääsevät aluksi polskimaan kädenlämpöiseen veteen lasten kahluualtaaseen. Kuuteista kaksi syö kalaa jo lähes neljän kilon päivävauhdilla ja painoa on kertynyt noin 20 kiloa, joten ne ovat valmiita siirtoon suurempaan altaaseen. Kaksi pienintä kuuttia eivät ole vielä oppineet syömään ja niille syötetään edelleen kalamössöä. Hylkeille tarjotaan altaaseen poikkeusluvalla myös elävää kalaa, jotta ne voivat harjoitella ravintonsa pyydystämistä. Viimeinen totutusvaihe ennen hylkeidensuojelualueelle paluuta tehdään merivesialtaassa ulkona.
Myös Helsingin vesillä liikkuu kuutteja
Viime viikkoina hylkeenpoikasia on nähty Helsingin rannoilla mm. Vuosaaressa ja Katajanokalla. On normaalia, että kuutti lepäilee rannassa ja se on syytä jättää rauhaan. Hyvin laihat kuutit eivät mielellään mene veteen, sillä niillä ei ole riittävää ihonalaista rasvakerrosta lämmikkeenään. Joskus kuutti saattaa lähteä maalle harhailemaan kauas merestä. Pienikin kuutti osaa puolustautua puremalla.
Kuutin tilannetta kannattaa seurata riittävän välimatkan päästä: liikkuuko se, meneekö se veteen tai näkyykö sillä haavoja? Mikäli eläimen avuntarve mietityttää, Villieläinsairaalasta voi kysyä neuvoa puhelimitse. Avuntarve pystytään usein arvioimaan videon tai valokuvien perusteella. Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen ainut eläinhoitola, jossa kuntoutetaan hylkeenpoikasia.
Yhteyshenkilöt
Ville VepsäläinenKuraattori
Puh:+358 50 541 8614ville.vepsalainen@korkeasaari.fiMari LehmonenViestinnän asiantuntija
tiedotus, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat




Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaari käynnistää kaksi uutta elinympäristöjen suojeluhanketta3.3.2025 16:21:01 EET | Tiedote
Kaksi erittäin uhanalaista eläinlajia saa tukijakseen Korkeasaaren eläintarhan. Brasilian sademetsissä elävän kultatamariinin ja Kazakstanin aroille palautetun kulaanin suojeluhankkeissa keskeistä on elinympäristöjen ennallistaminen. Elinympäristöjen muuttuminen on maailmanlaajuisesti suurin eläinlajien uhanalaisuuden syy. Korkeasaari on aiemminkin panostanut elinympäristöihin, viimeisimpänä Madagaskarin metsien suojeluun.
Korkeasaaren karhut heräilivät lumileikkeihin20.2.2025 15:14:20 EET | Tiedote
Korkeasaaren karhut ovat heränneet ja kömpineet tänään pesästään ihmettelemään lunta. Karhut vetäytyivät talviunille viime syksynä loka-marraskuun vaihteessa ja saavat nyt unilta herättyään halutessaan ulkoilla päivittäin.
Korkeasaari Zoo’s Bears Have Awakened from Hibernation20.2.2025 15:14:20 EET | Press release
Bears of Helsinki's Korkeasaari Zoo have awakened and emerged from their den today to explore the snow. They went into hibernation last fall at the turn of October and November and can now go outdoors daily if they wish after waking up.
Korkeasaari jälleen vapaa-ajankohteiden ykkönen19.12.2024 11:09:26 EET | Tiedote
Suomalaiset arvioivat Korkeasaaren eläintarhan tänäkin vuonna kokonaismielikuvaltaan parhaaksi vapaa-ajankohteeksi Taloustutkimuksen Vapaa-ajankeskusten imagot -tutkimuksessa. Korkeasaari on pitänyt tutkimuksessa kokonaismielikuvien ykkössijaa lähes koko 2020-luvun.
Korkeasaaren karhut ovat talviunilla12.11.2024 10:57:34 EET | Tiedote
Korkeasaaren karhut ovat aloittaneet talviunensa. 23- ja 18-vuotiaat karhut väsähtivät marraskuun ensimmäisellä viikolla talvipesiinsä, eikä ruoka tai ulkoilu enää kiinnostanut. Tänä talvena eläintenhoitajat voivat ensi kertaa seurata karhujen talviunta kameran välityksellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme