Kotien viilentämisellä säästetään ihmishenkiä

”Tutkimusten mukaan sisälämpötilat nousevat uusissakin rakennuksissa epämukaviksi ja jopa vaarallisen korkeiksi. Asuntojen ylilämpeneminen on paitsi mukavuusasia, myös todellinen terveysriski pitkäaikaissairaille sekä vanhenevalle väestölle”, lämpöpumppuvalmistaja Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikko Ropponen sanoo.

Vain joka kymmenes uusi asuinkerrostalo on varustettu järjestelmällä, joka pitää asuntojen lämpötilan siedettävänä hellekausien aikana. Vanhoissa asuintaloissa viilennys on vielä harvinaisempaa. 

Ilmatieteen laitoksen helletilaston mukaan viikon hellejaksot ovat yleisiä. Poikkeuksellisia, vähintään kolmen viikon hellejaksoja on aiemmin koettu harvoin, mutta 2000-luvulla 25–31 päivää yhtäjaksoisesti kestäneitä helteitä on ollut jo viitenä kesänä. Reilusti yli kolmen viikon hellejaksoja on osunut mm. Helsinkiin, Vantaalle, Porvooseen, Kouvolaan, Heinolaan, Jämsään ja Mikkeliin. 

Tutkimuksessa seurattiin 10 000 asunnon sisälämpötilaa

Asuntojen ylilämpenemistä on seurattu Suomen Akatemian rahoittamassa laajassa tutkimuksessa, jossa on seurattu noin 10 000 asunnon sisälämpötilaa. Tutkimuksessa havaittiin, että jo nykyisin koettavat, pitkittyneet hellejaksot nostavat kaikkien rakennusten sisälämpötiloja liikaa – ja tulevaisuudessa sisätilojen kuumuus vain pahenee. Tutkimuksissa ovat mukana Aalto-yliopisto, THL, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Jäähdyttämättömien uudisasuinrakennusten maksimilämpötilat nousivat mittausten mukaan jopa 35–38 asteeseen. Tutkimuksen mukaan pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä hellejaksosta voi aiheutua Suomessa 200–400 ennenaikaista kuolemaa, mikä on enemmän ihmishenkiä kuin tulipaloissa menetetään vuodessa. Suurin osa vakavista haitoista johtuu siitä, että kuumuus pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita.

Tutkittujen rakennusten iällä tai asunnon koolla ei juuri ole vaikutusta sisälämpötiloihin. 

Ilmalämpöpumppu on tehokas ja yksinkertainen viilentäjä

Suomalaisissa asunnoissa yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät ovat painovoimainen ilmanvaihto sekä koneellinen poistoilmanvaihto, joista molemmissa sisään tuleva korvausilma otetaan suoraan ulkoa. Uusissa rakennuksissa on puolestaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. 

Ilmastoinnista puhutaan, kun tuloilmaa voidaan lämmittää tai jäähdyttää. Uusistakin asuinkerrostaloista vain joka kymmenes on varustettu järjestelmällä, joka pitää lämpötilan mukavuusalueella helteiden aikana.  

Jäähdyttävän koneellisen keskusilmastoinnin rakentaminen vanhoihin taloihin saattaa olla kallista ja vaikeaa. Jäähdytystarve voidaan kuitenkin ratkaista tehokkaasti ilmalämpöpumpuilla.

”Jäähdyttävän ilmalämpöpumpun voi asentaa käytännössä millä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmällä varustettuun taloon tahansa. Useimmissa kerrostaloasunnoissa viilentäminen ilmalämpöpumpulla on mahdollista, jos asunnossa on parveke, jonne lämpöpumpun ulkoyksikön voi sijoittaa”, Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu kertoo.

Uudet ilmalämpöpumput ovat hiljaisia

Uudet ilmalämpöpumput ovat niin hiljaisia, että parvekkeelle sijoitettu ulkoyksikkö ei häiritse naapureita. Lämpöpumpuissa on myös erityinen hiljainen toiminto, jolla äänenvoimakkuuden saa entistäkin hiljaisemmaksi yöajaksi.

”Kyse on erityisesti puhaltimien ja ilmakanavien muotoilusta siten, että ilman liikuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän ääntä. Hiljaisen sisäyksikön voi sijoittaa jopa makuuhuoneeseen ilman, että se häiritsee unta”, Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu sanoo.

”Nopeasti reagoivalla lämpöpumpulla sisälämpötilan saa pidettyä mukavuusalueella koko ajan ja samalla sisäyksikkö suodattaa tehokkaasti katupölyä ja siitepölyä sisäilmasta”, Kummu huomauttaa. 

Kummun mukaan kodin viilentämisen kustannukset jäävät pieniksi. Jos sähköenergian ja siirron hinta olisi 20 c/kWh, maksaisi Daikin Perfera 25 -ilmalämpöpumpulla täydellä teholla jäähdyttäminen kahdeksan tunnin aikana 65 senttiä ja koko kesän viilennyslasku  olisi jäähdytystarpeesta riippuen kympistä pariin sataan euroon.

Muistilista jäähdyttävän ilmalämpöpumpun ostajalle

• Omakotitalossa tai kesämökillä lämpöpumpun asentamiseen ei tarvita erityisiä lupia. 

• Taloyhtiössä ilmalämpöpumpun asennukselle on saatava taloyhtiön suostumus ja osakkaan on tehtävä muutostyöilmoitus isännöitsijälle. Huolehdi tästä hyvissä ajoin etukäteen. Jos ilmalämpöpumppuja on asennettu ennenkin, on toiselle osakkaalle yleensä myönnettävä lupa samoin ehdoin. 

• Ilmalämpöpumpun sisäyksikön paikka valitaan siten, että viileä ilma leviää haluttuihin osiin huoneistosta mahdollisimman esteettömästi. Uudenaikaisen ilmalämpöpumpun hiljaisen sisäyksikön voi sijoittaa myös makuuhuoneeseen. 

• Kerrostalossa yleisin ulkoyksikön asennuspaikka on parveke. Ulkoyksikkö kannattaa asentaa parvekkeen kaiteen alapuolelle, jolloin se ei näy ulospäin. Asennusliike huolehtii laitteen asentamisesta käyttäen vaimennuskumeja- tai jousia, jotka estävät runkoäänien välittymisen omaan ja muiden asuntoihin.  

• Viilennyskäytössä ilmalämpöpumppu kuivaa sisäilmaa ja huonetilan ylimääräinen kosteus tiivistyy sisäyksikköön. Useimmiten kondenssivesi voidaan johtaa sujuvasti parvekkeen vedenpoistojärjestelmään. 

• Omakotitalossa tai kesämökillä ulkoyksikön voi kiinnittää seinään tai asentaa maatelineen päälle. Ulkoyksikölle valitaan yhdessä asentajan kanssa sopiva paikka, johon myös tarvittavat putkitukset on käytännöllistä tehdä. Sisäyksikön ja ulkoyksikön välisen putkituksen lisäksi tarvitaan myös sähkön syöttö. 

• Asennustyön laatu on tärkeä osa onnistunutta investointia. Pyydä tarjous laitteesta valmistajalta tai liikkeestä,joka toimittaa myös asennuksen.