SDP:n Joona Räsäsen vappupuhe 1.5.2024
Hyvät kuulijat,
Reilun kuukauden kuluttua Suomessa järjestetään seuraavat vaalit. Europarlamenttivaalit. Kolmekymmentä vuotta sitten kansan valitsemat edustajat Eduskunnassa hyväksyivät, kansaa ensin kuultuaan, Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, syyt unioniin liittymiselle ovat edelleen alati läsnä. Kysymys on turvallisuudesta, taloudesta ja tulevaisuudesta.
Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi turvallisuustilannettamme ja osoitti, kuinka tärkeää on, että emme ole yksin. Omaa turvallisuuttamme paransimme myös liittymällä puolustusliitto Naton jäseneksi. Koronapandemia puolestaan muistutti eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä. Vuodet unionin jäsenenä ovat osoittaneet, että yhdessä olemme todella vahvempia. Vientivetoisena taloutena Euroopan yhteiset sisämarkkinat ja koko maanosan kilpailukyky ovat puolestaan talouspolitiikkamme keskeisiä kysymyksiä. Tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä kysymyksiä, kuten vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaa, ei myöskään ratkota ilman rajat ylittävää yhteistyötä.
Yhdessä kykenemme siis lisäämään turvallisuuttamme, huolehtimaan toimeentulostamme ja rakentamaan tulevaisuuttamme. Yhdessä olemme vahvempia.
Tulevissa vaaleissa on kyse Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ansaitsevat sellaisen unionin, joka palvelee eurooppalaisia entistä paremmin. EU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.
EU:n tulee ratkoa päättäväisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ongelmia, puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja luoda vakaa toimintaympäristön yrityksille. EU:n tulee pitää kansalaisten puolia suuryrityksiä ja somejättejä vastaan ja varmistaa, että teknologian kehitys tapahtuu tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa. EU:n on toimittava myös vahvasti sen puolesta, että veronkiertoa ja haitallista verokilpailua suitsitaan. Yhdessä näihin voimme vaikuttaa.
Siksi on myös tärkeää, että Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin henkilöitä, jotka haluavat rakentaa yhteistä Eurooppaa. Ihmisten Eurooppaa. Muistakaa siis äänestää tulevissa vaaleissa.
Hyvät ystävät,
Olemme nyt vuoden verran eläneet Suomessa, jota johtaa Petteri Orpon oikeistohallitus. Valtiovarainministeri Riikka Purran sakset ovat tulleet monille tutuiksi.
Suomi on vaikeassa tilanteessa. Taloustilanne edelleen synkkenee, velkaantuminen kiihtyy ja työttömyys kasvaa. Maan hallitus on vielä kaiken kukkuraksi omalla toiminnallaan ajanut työmarkkinat historialliseen kaaokseen. Pelkään, että valitun politiikan hintalappu tulee olemaan kansantaloudelle ja isänmaan tulevaisuudelle karmea.
Vaikeina hetkinä kansan katseet kohdistuvat johtaviin päätöksentekijöihin. Onko heillä kykyä ja halua luotsata maa yhtenäisenä läpi tyrskyjen? Vai keskittyvätkö he jatkuvalla vastakkainasettelun lietsonnalla jakamaan yhteiskuntaa entistä enemmän kahtia? Valtiovarainministeri Riikka Purra on totisesti oman toimintatapansa valinnut.
Tuntuu, että ministeri Purra on halunnut karnevalisoida pieni- ja keskituloisten arjen kurjistamisen. Pelkästään tänä vuonna hallituksen politiikka lisää lapsiperheköyhyyttä asiantuntijoiden mukaan 17 000 lapsella. Tällaista politiikkaa valtiovarainministeri retostelee sakset kädessä hymyillen. Saksien heiluttelun ohella ministeri on kunnostautunut leikkuulautoja kaupitellessa.
Saattaa se osa-aikatyötä tehnyt lapsiperheellinen ihmetellä, että kun työttömyysturvan purrastaminen leikkaa puolet hänen toimeentulostaan, että mistä tämä saksikäsi Riikka oikein ilmestyi? Voiko hän olla se sama henkilö, joka ennen vaaleja lupasi, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy?
Näillä historiallisen suurilla leikkauksilla luvataan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Ongelma vain on siinä, että hallituksen matematiikassa työtön työllistyy, kun hänen asumistukeaan leikataan. Seuraavaksi tämä sama henkilö työllistyy uudestaan, kun hallitus leikkaa hänen työttömyysturvaansa. Vielä kolmannen kerran sama henkilö työllistyy, kun lapsikorotukset poistetaan.
Näiden epäoikeudenmukaisten leikkausten vastapainoksi hallitus on onneksi sentään keventänyt verotusta. Toisin kuin leikkaukset, historiallisen suuret veronkevennykset hallitus kohdisti 14 000 euroa kuukaudessa tienaaville. Eli ministereiden tuloluokkaan. Kelpaa Purran nyt hankkia uudet Fiskarsit!
Hyvät kuulijat,
Vappuna vietetään suomalaisen työn päivää. On surullista, että alle vuodessa maan hallitus sai aiheutettua yksipuolisella, elinkeinoelämän toiveita mukailevalla politiikallaan historiallisen työmarkkinakaaoksen.
Mikäli hallituksen toimet päätyvät käytäntöön, niin jatkossa työntekijöitä on helpompi irtisanoa, ensimmäinen sairaspoissaolopäivä on palkaton, työntekijän lomauttamisen varoaikoja lyhennetään ja työttömyysturvaa leikataan rajusti. Onpahan hallituspuolueista myös väläytelty sunnuntain tuplapalkasta luopumista. Hallitus kyllä tietää, että näitä toimia vastustetaan ja siksi se onkin rajoittamassa lakko-oikeutta kiireellä.
Hallitus on toimillaan viemässä Suomea suuntaan, joka on täydellisen väärä. Viisas hallitus saisi työmarkkinat toimimaan Suomen kasvun eteen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ei hakisi Suomen edun vastaisia selkävoittoja palkansaajista. Sen sijaan, että hallitus lyö nyrkkiä pöytään, sen pitäisi tarjota kättä päälle. Hallitus voi aina valita sopimisen tien sanelun sijaan. Uskon, että palkansaajat ovat laajasti valmiita neuvottelemaan työelämän uudistamisesta, jos hallitus luopuu jääräpäisistä työelämäheikennyksistään.
Suomen menestys on aina rakentunut juuri sopimiselle, eikä kansaa jakavalla vastakkainasettelulle. Hallituksen on syytä tämä muistaa.
Hyvät ystävät,
Suomen taloudella on pitkäaikaisia ongelmia. Viimeiset viisitoista vuotta menojen kasvuvauhti on ollut tulojen kasvua nopeampaa, mikä on johtanut valtion mittavaan vuosittaiseen velkaantumiseen.
Jotta kehitys saadaan käännettyä, tarvitsemme määrätietoisia toimia, menojen vähentämiseksi, tulojen lisäämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi. Taloutemme suurimmat haasteet ovat pitkään jatkunut hidas tuottavuuden kasvu ja ikärakenteen myötä heikkenevä työvoiman saatavuus. Näihin kysymyksiin tarvitsemme vastauksia.
Talouden kasvu ja kasvava työllisyys ovat pitkässä juoksussa kestävin tapa kääntää velkasuhteemme laskuun, mutta ilman sopeutustoimia, niin meno- kuin tulopuolella, emme urakassa onnistu.
Vaikeina aikoina ihmiset odottavat, että tämä urakka toteutetaan oikeudenmukaisesti. Heidän, joilla on leveämmät hartiat, on kannettava suurempi taakka. Emme voi maksattaa talouden tasapainotusta kylmäkiskoisesti yhteiskunnan heikompiosaisilla.
Valitettavasti maan hallitus on valinnut epäoikeudenmukaisuuden ohjenuorakseen. Talouden tasapainotuksen taakka kaatuu eniten heidän niskaansa, jotka ovat jo kaikista heikoimmilla. Yhteiskunnan kaikista varakkaimmat puolestaan ovat hallituksen erityissuojeluksessa. Moni kansalainen kysyykin, että miten ihmeessä näin järjetön ja tasapainoton yhtälö on saatu aikaan?
Hallitus on vakuuttanut, että kaikki laarit, jopa laarien pohjat, on käyty läpi, kun talouden tasapainotustoimia on etsitty. Tosiasiassa aika monet laarit jäivät kokonaan penkomatta.
Tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu kymmenen miljardin euron vuosivauhtia, miljardien yritystukipotti jäi kokonaan rauhaan. Hallitus ei myöskään löytänyt yhtään säästettävää miljardien maataloustukipotista. Lisäksi kaikkein varakkaimmille kohdistuva listaamattomien yritysten huojennettu osinkoverokohtelu jäi täysin rauhaan. On täysin absurdia, että hallitus halusi räätälöidä keskituloisille eläkeläisille uuden lisäveron, todellisen ikäveron, mutta sijoittajien veroetuja ei voitu karsia.
Sairaalaverkon karsimisella hallitus ilmoitti säästävänsä sen, mitä olutveron kevennyksessä menetti. Muutaman sentin halvempi oluttölkki tuskin lämmittää, kun lähipalvelut heikkenevät. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa palataan tämän hallituksen päätöksillä osin tilanteeseen, jossa oppimateriaaleista kustannukset sälytetään nuorten niskaan. Näin säästettävä summa vastaa sitä, minkä hallitus antaa osakesäästötilien sijoittajille.
Hallitus olisi siis voinut valita myös toisen linjan, mutta sopeutustoimet päätettiin kohdistaa epäoikeudenmukaisesti
Hyvät kuulijat,
Kaikista surullisin olen siitä, että vallassa oleva oikeistohallitus romuttaa hyvinvointiyhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hallitus on ilmoittanut kautensa aikana vähentävänsä hyvinvointialueille kohdistuvaa rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen peräti 2000 miljoonaa euroa. Tuhansien miljoonien säästöt hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluista aiotaan tehdä vaikeuttamalla hoitoon pääsyä sekä karsimalla sairaaloiden palveluita ja perustason terveydenhuollon päivystyksiä. Lisäksi säästöjä haetaan vanhustenhoivan laatua heikentämällä ja asiakasmaksuja korottamalla. Näiden leikkausten seurauksena kansalaisten tärkeimmät palvelut vaarantuvat sekä terveyden ja hyvinvoinnin erot kansalaisten välillä kasvavat.
Samalla, kun oikeistohallitus romuttaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, niin se lappaa kaksin käsin 500 miljoonaa euroa yksityiseen terveysbisnekseen. Tämä on käytännössä suora yritystuki muutamalle markkinoita hallitsevalle jätille.
Vastuullisempi tie olisi ollut pidentää hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa ja myöntää osan ensi vuodelle tulevasta jälkirahoituksesta jo tänä vuonna. Tämä takaisi työrauhan hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia voidaan laskea vuokratyövoimaa vähentämällä, luopumalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista ja varmistamalla palveluiden oikea aikaisuus.
Hyvät ystävät,
Nyt on tärkeää lähettää hallitukselle vahva viesti. Jo riittää tämä epäoikeudenmukainen politiikka. Pystymme kyllä parempaan.
Epäoikeudenmukaisuus voi voittaa vain, mikäli oikeudenmukaisuuden puolustajat lopettavat työnsä. Nyt ei ole aika lannistua, vaan nyt on aika käydä töihin. Vallalla oleva epäoikeudenmukaisuus tarvitsee vastavoimansa.
Näiden vaikeiden aikojen keskellä toivoa valaakin juuri se, että olemme ennenkin kyenneet kääntämään Suomen suuntaa. Historia on meille opettanut, että yhteen hiileen puhaltamalla ja toinen toistamme tukien, pystymme voittamaan vaikeimmatkin haasteet ja rakentamaan paremman tulevaisuuden. Näin meidän on nytkin toimittava. Ei askel horju, ei silmä säiky, vaan into hehkuu otsallaan!
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää Vappua!
Hyvää vappua kaikille!
Yhteyshenkilöt
Joona RäsänenKansanedustaja
Puh:050 547 5590joona.rasanen@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Timo Harakka: Orpo Harakalle: X ei olekaan tärkeä kansainvälinen kanava30.1.2025 18:01:46 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpo sanoo seuraavansa “erityisen huolestuneena X:n toimituspolitiikan muutoksia ja sitä kohtaan tunnetun luottamuksen rapautumista”. Orpo vastasi Timo Harakan kirjalliseen kysymykseen, onko Suomen julkisen vallan syytä pysytellä alustalla, jota sen omistaja Elon Musk käyttää disinformaation levittämiseen ja vaalivaikuttamiseen (KKV 478/2024 vp.).
SDP:n Pia Hiltunen: Opintotuen on tuettava opiskelijan elämää, ei pakottaa selviytymään30.1.2025 16:23:27 EET | Tiedote
Tänään julkaistut tuoreet ehdotukset opintotuen kehittämisestä nostavat esiin, että opintotukeen on tehtävä panostuksia, sillä se ei vastaa tarpeeseen. - Opintotuen taso ei vastaa nykyisiä elinkustannuksia, ja opiskelijoiden velkaantuminen on jo monille ainoa keino selvitä arjesta. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, toteaa kansanedustaja Pia Hiltunen (sd.).
SDP:n Timo Suhonen kysyy: Mikä ratkaisuehdotusten löytymisessä kiikastaa?29.1.2025 12:22:44 EET | Tiedote
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ei toistaiseksi ole tehnyt sovintoesitystä teknologiateollisuuden palkkaratkaisua koskevassa kiistassa. Sajavaara sanoo STT:lle, ettei sovintoehdotusta ole mahdollista antaa tässä tilanteessa, kun osapuolten näkemykset ovat vielä kovin erilaiset. Tämä herättää kummastusta - mikä kiikastaa, kun mitään ei sovittelijalta saada ulos?
SDP:n Juha Viitala: Sähköverkkojen julkisen omistuksen varmistamisen keinoja selvitettävä29.1.2025 10:46:14 EET | Tiedote
SDP:n kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Juha Viitala kysyy kirjallisella kysymyksellä, miten hallitus selvittää sähkönjakeluverkkojen julkisen omistuksen varmistamisen tarpeellisuutta ja keinoja. Viitala korostaa sähköverkon ja sähkön jakelun suurta merkitystä huoltovarmuudelle, turvallisuudelle ja ihmisten arjen toimivuudelle.
SDP:n Saku Nikkanen: Hyvinvointialueet tarvitsevat lisäaikaa alijäämien kattamiseen, sanoo talouspolitiikan arviointineuvosto28.1.2025 12:31:59 EET | Tiedote
Arviointineuvosto totesi sen, minkä olemme oppositiossa tienneet koko ajan: hyvinvointialueet tarvitsevat lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Jos hallituksesta löytyisi viisautta, lisäaikaa myös annettaisiin, sanoo SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme