Asumisoikeusjärjestelmää ei olla lakkauttamassa

Hallituksen linjaus tarkoittaa, että vuoden 2025 ja nykyisen hallituksen kauden päättymisen välillä, ei valtion rahoista myönnetä takausta tai korkotukea rakenteille lähteville uusille asumisoikeus-asunnoille. Kyse on siis uusien, vielä rakentamattomien asumisoikeusasuntojen valtion rahoituksen lopettamisesta. Ei koko järjestelmän tai sen rahoituksen lopettamisesta.

Ministeri Mykkänen puhuu Ylen jutussa riskikeskittymästä julkiselle taloudelle. Ympäristöministeriön kevään julkaisusta ”Julkisesti tuetun asuntotuotannon merkitys ja kehittäminen 2020-luvulla” ilmenee, että korkotukilainojen takauksista on tullut valtiolle maksuvaatimuksia vähän ja maksetut takauskorvaukset olivat pitkään lähellä nollaa. 

Todennäköisyyslaskennan perusteella valtiolla on 0,0047 %:n todennäköisyys joutua maksamaan takauskorvauksia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen lainoista, jos verrataan korkeinta viime vuosina maksettua vuotuista takaussummaa kyseisinä vuosina myönnettyyn keskimääräiseen takauslainojen määrään. Riskin todennäköisyyttä suhteuttaa vertaus loton 7 oikein todennäköisyyteen, joka on n. 0,0012 %. Voidaan siis todeta, että valtiolla on kutakuinkin sama todennäköisyys joutua maksamaan takausmaksuja kuin meillä kenellä tahansa lottoavalla saada 7 oikein voitto. Empiriaan perustuen, riskikeskittymä ei kuvaa sitä todennäköisyyttä, jolla valtio joutuu maksajaksi asumisoikeusyhtiöiden lainoille.

Vason asunnoista perusparannusikään on tullut asuntoja jo useita vuosia, ja tätä kirjoittaessa perusparannuksia on tehty n. 40 %:ssa niistä asunnoista, joissa se on tarpeen tällä vuosikymmenellä. Perusparannukset ajoittuvat siten, että talojen alkuperäiset hankintalainat on maksettu pois tai niitä on enää vähän jäljellä. Tällöin suurilta kustannusnousuilta on vältytty. Tämä vähentää myös valtion riskiä. Toki uudet asunnot tasaavat usein vanhempaa asuntokantaa ja uusia asuntoja tarvitaan, jotta asumisoikeusasuminen pysyy elinvoimaisena. 

Me kaikki asumisoikeusalan toimijat teemme työtä sen eteen, että asumisoikeusasuminen säilyy jatkossakin elinvoimaisena. Asuntopoliittisia selvitystyöryhmiä on tällä hetkellä useita ja pyrimme tuomaan niiden tietoon asumisoikeusasuntojen hyödyt sekä yhteiskunnalle että asukkaille. Asumisoikeus on jo yli 30 vuotta toiminut kohtuuhintaisena vuokra- ja omistusasumisen välimuotona, jossa yhdistyvät asukkaalle joustavuus ja riskittömyys.    

Hallitus ajaa voimakkaasti asuntopolitiikkaa puhtaasti markkinaehtoisuuteen. Puhtaasti markkinaehtoisella asuntopolitiikalla ei kuitenkaan saavuteta laajasti yhteiskunnallisesti tärkeiksi tunnustettuja arvoja, kuten kaikille mahdollisuutta omaan kotiin, kohtuuhintaista asumista tuloihin nähden, tasapainoisia asuinalueita tai asuntokokojen kasvua. Valtion tukemalla asuntotuotannolla ja asumisoikeudella on tästä syystä paikkansa myös pääsääntöisesti markkinaehtoisesti toimivassa asuntomarkkinassa. Edessämme on useita yhteiskunnallisia haasteita, kuten ikääntyvän väestön asuminen ja kasvava palvelutarve sekä asuntovarallisuuden uudelleenjako asuntojen sijainnin mukaan muuttovoittoisilla ja -tappiollisilla paikkakunnilla. Asumisoikeusasuminen on vahva ratkaisuvaihtoehto moniin horisontissa siintäviin haasteisiin.