Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.
![](/data/images/public/1634/70179890/55c83fe2-89f6-44a9-b893-dd4b4a610f9c-w_720.jpg)
Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä vertailussa 24 eläkesijoittajaa yhdeksästä eri maasta ylsi viime vuonna keskimäärin 8,2 prosentin nimellistuottoon kulujen jälkeen. Inflaatio oli kuitenkin edelleen korkea, minkä vuoksi eläkesijoittajien reaalituotto jäi vaatimattomaksi. Keskimääräinen reaalituotto kutistui kahteen prosenttiin.
Suomalaiset eläkesijoittajat ylsivät viime vuonna keskimäärin kuuden prosentin nimellistuottoon.
– Nimellistuotto oli edellisvuotta selvästi parempi. Mutta inflaatio oli meillä viime vuonna monia muita maita korkeampi ja se heikensi suomalaisten eläkesijoittajien reaalituottoa paljon, ETK:n yhteyspäällikkö Mika Vidlund toteaa.
Suomalaisten eläkesijoittajien reaalituotto painui viime vuonna -0,2 prosenttiin, kun inflaatiota mitataan koko vuoden keskiarvolla. Edellisvuonna suomalaisten keskimääräinen reaalituotto oli -11,5 prosenttia.
– Mutta suunta on hyvä. Inflaatio laski vuoden 2023 aikana selvästi, ja heikon vuoden 2022 jälkeen vuosi 2023 oli osakemarkkinoilla vahva erityisesti vuoden viimeisen neljänneksen osalta.
Vidlund muistuttaa, että helppoa ei ollut länsinaapurillakaan. Ruotsalaisten eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi viime vuonna -1,2 prosenttiin.
Parhaimmat tuotot Norjan ja Japanin eläkesijoittajille
Parhaimpiin tuottoihin ETK:n vertailussa ylsivät maailman kolme suurinta puskurirahastoa. Listan kärkeen kiilasivat Norjan SPU, Japanin GPIF sekä Etelä-Korean NPS.
SPU ja GPIF saivat peräti yli 14 prosentin reaalituotot.
Heikoin sijoitustuotto oli pääomasijoituksiin erikoistuneella ruotsalaisella puskurirahastolla AP6:lla. Sen reaalituotto oli -5,1 prosenttia.
Suomalaisista eläkesijoittajista parhaimmat reaalituotot saivat Valtion eläkerahasto VER ja Kuntien eläkevakuuttaja Keva, jotka ylsivät lievästi positiivisiin tuottoihin. Yksityisen sektorin eläkesijoittajilla reaalituotto oli negatiivinen.
– Norjan SPU:lla meni viime vuonna kaikki loistavasti. SPU:lla oli allokaatiostaan noin 70 prosenttia osakkeissa, ja niistäkin puolet oli yhdysvaltalaisia osakkeita. Yhdysvaltain teknologiaosakkeiden tekoälyralli satoi siten suoraan SPU:n laariin, ETK:n erityisasiantuntija Antti Mielonen arvioi.
Norjalaisten menestystä tuki tänä vuonna myös Norjan kruunun kurssi, joka heikentyi suhteessa dollariin ja siten paransi dollarisijoitusten tuottoa.
– SPU on sikäli erityistapaus, että sillä ei ole lainkaan kotimaisia osakkeita. Sen sijaan suomalaisilla eläkesijoittajilla kotimaisten osakkeiden osuus pörssisijoituksista oli viime vuonna lähes kolmannes. Helsingin pörssin tuska vaikuttaa ilman muuta eläkesijoittajien tuottoihin, Mielonen kertoo.
Tosin kotimaiset osakkeet voivat myös yllättää.
– Esimerkiksi Japanissa kotimaan osakkeet olivat nimenomaan hyvä valinta. Japanin GPIF:n hyvää tuottoa selittää japanilaisten osakkeiden nousu. Nikkei 225 -indeksin nimellistuotto oli yli 30 prosenttia.
Pitkän aikavälin reaalituotot 4–5 prosenttia
Eläkesijoittaminen on pitkän aikavälin toimintaa, joten tuottoja on mielekästä seurata pidemmillä aikaväleillä. Kymmenen vuoden (2014–2023) jaksolla eläkesijoittajien reaalituotot ovat keskimäärin 4,4 prosenttia. Pidemmällä viidentoista vuoden ajanjaksolla (2009–2023) keskimääräinen reaalituotto nousee 5,3 prosenttiin.
Suomalaisista toimijoista korkeimmat reaalituotot ovat saaneet Merimieseläkekassa MEK ja Kirkon eläkerahasto KER. Molemmilla eläkesijoittajilla viidentoista vuoden reaalituotto on 5,3 prosenttia.
Tuottoihin vaikuttavat myös sijoitustoiminnan kulut. Kuluista ei ole yhdenmukaista tietoa, mutta ulkomaisilla eläkesijoittajilla sijoituskulut olivat tilinpäätösten mukaan 0,1–1,1 prosenttia pääomasta vuosina 2021–2022. Suomalaisilla työeläkevakuuttajilla sijoitustoiminnan kulut olivat Finanssivalvonnan mukaan keskimäärin 0,9 prosenttia vuonna 2021.
Sijoitustuotot tukevat eläkkeiden rahoitusta
Suomen lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Työeläkevaroja ja niille kertyneitä sijoitustuottoja käytetään kuitenkin enenevässä määrin eläkkeiden rahoittamiseen. Vuonna 2023 työeläkevaroista käytettiin 5,8 miljardia euroa maksussa oleviin eläkkeisiin.
Työeläkesijoittajat jaettu kahteen ryhmään
ETK:n sijoitustuottovertailu kattaa 24 työeläketoimijaa Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta. Vertailuun on valittu kattavuudeltaan ja sijoitusvarallisuudeltaan keskeisiä toimijoita kunkin maan eläkejärjestelmästä. Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään.
Toimijakohtaiset sijoitussäännöt (puskurirahastot):
- Ruotsin lakisääteiset työeläkerahastot (AP1-AP6),
- Kanadan lakisääteinen työeläkerahasto (CPPIB),
- Norjan Valtion kansainvälinen eläkerahasto (SPU),
- Japanin lakisääteinen eläkerahasto (GPIF),
- Etelä-Korean lakisääteinen eläkerahasto (NPS),
- Keva,
- Valtion Eläkerahasto (VER),
- Kirkon eläkerahasto (KER).
Vakavaraisuussääntelyn piirissä olevat toimijat:
- Kalifornian osavaltion henkilöstön eläkerahasto (CalPERS),
- Hollannin julkisen sektorin työeläkerahasto ABP ja terveydenhoidon eläkerahasto PFZW,
- Ruotsin työmarkkinaeläkeyhtiöt Alecta ja AMF,
- Tanskan ATP-työeläkerahasto ja Teollisuusliiton työmarkkinaeläkeyhtiö Industriens Pension (IP),
- Suomen työeläkeyhtiöt (Elo, Ilmarinen, Varma, Veritas) ja Merimieseläkekassa (MEK).
Sijoitustuottovertailujen reunaehtoja
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen. Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria. Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta.
- Valuutta-alue ja valuuttakurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin. ETK:n vertailussa tuotot on ilmoitettu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan.
- Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettavat reunaehdot sijoitustoiminnalle.
- Reaalituotto antaa pitkän ajan tuotoista vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation vaikutuksen. Reaalituoton laskennassa on käytetty OECD.Stat:n kuluttajahintaindeksin sijoitusvuoden keskiarvoa, joka kuvaa inflaation vaikutusta koko vuoden aikana.
Aiheesta lisää
Kansainvälinen sijoitustuottovertailu (Etk.fi)
Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta (Etk.fi)
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme