Kevytyrittäjyys nopeassa kasvussa – mahdollistaa työllistymistä, mutta moni on haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla
Kevytyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samaan aikaan kevytyrittäjien profiili näyttää muuttuneen: he ovat entistä nuorempia, yhä useampi on ulkomaalaistaustainen ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien urapolkuja, tuloja ja eläkekertymää usean vuoden ajanjaksolla.
![](/data/images/public/1634/70181144/04ced248-b411-4f18-acc3-98300670f863-w_720.jpg)
Tutkimuksen mukaan vuonna 2017 noin 23 000 kevytyrittäjää sai tuloja laskutuspalveluyritysten kautta. Vuonna 2022 heitä oli jo lähes kolminkertainen määrä: 68 000.
Kevytyrittäjät ovat tyypillisesti 20–40-vuotiaita. Yhä useampi on syntynyt ulkomailla. Vuonna 2017 ulkomailla syntyneiden osuus kevytyrittäjistä oli noin kymmenes, vuonna 2022 jo noin neljännes. Silti suurin osa kevytyrittäjistä on edelleen Suomessa syntyneitä miehiä. Entistä suurempi osa kevyttyrittäjistä on suorittanut vain perusasteen koulutuksen.
– Kevytyrittäjät ovat taustoiltaan hyvin erilaisia. Tuloksemme viittaavat siihen, että kevytyrittäjyyden luonne on muuttunut tutkimusjaksomme, vuosien 2017–2022, aikana. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat ryhtyneet aiempaa useammin kevytyrittäjiksi, sanoo erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta.
Kevytyrittäjyys on usein väliaikaista ja toimii lisätulon lähteenä
Kevytyrittäjyys on usein lyhytaikaista; vuosittain uusien aloittavien kevytyrittäjien osuus oli noin 40–50 prosenttia kaikista kevytyrittäjistä. Vain noin viidennes jatkoi viiden vuoden kuluttua aloittamisesta.
Kevytyrittäjyys näyttää useimmiten toimivan lisätulojen lähteenä. Vuonna 2022 neljä viidestä kevytyrittäjästä sai muitakin ansiotuloja kuin kevytyrittäjätuloja. Lähes 60 prosenttia heistä oli myös työsuhteessa. Kevytyrittäjyydestä saatu mediaanitulo oli 1 700 euroa vuonna 2022.
– Vaikka kevytyrittäjyydestä saadut tulot ovat keskimäärin pieniä, varsinkin monen iäkkäämmän sekä ulkomailla syntyneen kevytyrittäjän toimeentulo näyttää riippuvan kevytyrittäjyydestä elinkeinona. Esimerkiksi yli viisikymppisten ulkomaalaistaustaisten miesten kevytyrittäjätulot muodostivat keskimäärin noin 57 prosenttia heidän kaikista ansiotuloistaan vuonna 2022, Sten-Gahmberg sanoo.
Työllisyys ja tulot kasvavat kevytyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen
Kevytyrittäjien urat ovat moninaisia ja suhteellisen epävakaita. Ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä moni on opiskellut, ollut työttömänä tai maahanmuuttajien tapauksessa asunut vielä ulkomailla.
Kevytyrittäjänä aloittamisen jälkeen työllisten osuus kasvoi kaikissa väestöryhmissä, vaikka erojakin oli. Korkeammin koulutettujen ja Suomessa syntyneiden työllisyysnäkymät olivat jonkin verran muita paremmat. Erityisesti maahanmuuttajilla yrittäjyys lisääntyi kevytyrittäjyyden jälkeen.
Kevytyrittäjien tulot kasvoivat aloittamista seuraavina vuosina nopeammin kuin vastaavanlaisilla väestöryhmillä, jotka eivät olleet kevytyrittäjiä. Tulojen kasvu oli nopeampaa varsinkin nuoremmilla, maahanmuuttajataustaisilla ja niillä, jotka olivat suorittaneet ainoastaan perusasteen koulutukseen.
Eläkekertymä ei kasva samaa tahtia kuin tulot nousevat
Vaikka kevytyrittäjien tulot kasvoivat merkittävästi aloittamisen jälkeisinä vuosina, samaan aikaan heidän eläkekertymänsä ei kasvanut tai kasvoi vain vähän.
Tämä viittaa siihen, että kaikkia kevytyrittäjyydestä saatuja tuloja ei ole YEL-vakuutettu. Tulos ei ole yllättävä, sillä valtaosalla – lähes 80 prosentilla – kevytyrittäjyydestä saadut tulot jäivät alle YEL-vakuutuksen alarajan, mikä oli noin 8 260 euroa vuonna 2022.
– Kevytyrittäjiksi ryhtyy kasvava joukko maahanmuuttajia ja muita työmarkkina-asemaltaan haavoittuvaisempia henkilöitä. Vakuutusjärjestelmä nykyisellään ei takaa kevytyrittäjille eläkkeen kertymistä, mikä saattaa heikentää kevytyrittäjien sosiaaliturvaa verrattuna muuhun väestöön. Sosiaaliturvaa tulisikin kehittää huomioimaan aiempaa paremmin uusia työn muotoja, Sten-Gahmberg toteaa.
Mitä on kevytyrittäjyys?
- Kevytyrittäjyyttä kuvataan usein työn muodoksi, jossa työnsuorittaja on laskutuspalveluyrityksen asiakas. Työnsuorittajalta ei vaadita yrityksen perustamista.
- Kevytyrittäjyyttä voidaan käyttää alusta- tai keikkatyöhön, mutta se ei itsessään ole alustatyötä.
- Suomen lainsäädännön mukaan kevytyrittäjyys ei ole virallinen työmarkkina-asema. Henkilöt ovat joko työsuhteessa olevia työntekijöitä tai yrittäjiä. Kun kevytyrittäjä on yrittäjä, hän vastaa itse työeläketurvan järjestämisestä itselleen.
Tutkimusjulkaisu: Light entrepreneurs in Finland. A longitudinal study of careers, income and pension
Lisätietoa: erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2243, susanna.sten-gahmberg@etk.fi.
Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2361, arie.riekhoff@etk.fi
Tutkimusseminaari Työ murroksessa: työurat pitenevät ja kevytyrittäjyys yleistyy järjestetään maanantaina 13.5.2024 klo 13–14.30 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja verkossa. Erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg esittelee tutkimusta kevytyrittäjistä. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan. Tervetuloa!
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme