Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta
Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.
Luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen johtuvat pitkälti neitseellisten luonnonvarojen käytöstä. Vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen ottoa ja huomioimalla luonto nykyistä paremmin oton yhteydessä hillitään erityisesti luontokatoa.
”Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen mahdollistaa luonnonvarojen kestävän ja tehokkaan käytön samalla kun ratkotaan ilmasto- ja ympäristöhaasteita ja avataan uusia taloudellisia mahdollisuuksia Suomelle”, korostaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) professori Jyri Seppälä.
Talouskasvu voidaan kytkeä irti luonnonvarojen kulutuksesta ja ympäristövaikutuksista
Kiertotaloussiirtymälle on suuri tarve, koska Suomessa luonnonvarojen kulutus asukasta kohti on yli kolminkertainen EU:n keskitasoon verrattuna, ja luonnonvarojen jalostusarvo on EU:n matalimpia.
Suomen strategisen kiertotalousohjelman tavoitteena on siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan, jossa luonnonvarojen kulutuksen kasvu taittuu vuoteen 2035 mennessä.
”Siirtymä on toteutettavissa taloutta heikentämättä. Samalla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita sekä hidastaa luontokatoa. Talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta ja ympäristövaikutuksista kuitenkin edellyttää, että kiertotalous- ja vähähiilisyystoimenpiteitä otetaan laajasti käyttöön yhteiskunnan eri osa-alueilla, kuten rakentamisessa, teollisuudessa, kulutuksessa, energiasektorilla ja ruokajärjestelmässä” painottaa erikoistutkija Hannu Savolainen Sykestä.
Keskeisiä kiertotaloustoimenpiteitä siirtymässä ovat muun muassa materiaalien tehokkaampi käyttö, kierrätysmateriaalien tarjonnan ja käytön kasvu, jalostusarvon nosto teollisuudessa sekä kulutuksen kohdentuminen pitkäikäisiin tuotteisiin ja tavaroiden sijasta palveluihin.
Luonnonvarojen kestävään käyttöön löytyy keinoja
Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan vaatii Suomelta lisää kunnianhimoa ja tehokasta sääntelyä. Näin vahvistetaan Suomen roolia kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja kestävänä kiertotaloustoimijana.
”Kiertotaloutta edistetään sääntelyllä, joka ylläpitää ja luo kestävien kiertotalousmateriaalien, -tuotteiden ja -palveluiden markkinoita. Suomen kannattaa vaikuttaa EU:n kiertotalousaloitteisiin, esimerkiksi tukea EU:n ekosuunnitteluasetusta, jonka avulla edistetään tuotteiden käyttöiän pidentämistä ja kierrätettävyyttä, ja ehdotusta vihreiden väittämien todentamisesta”, korostaa Syken erikoistutkija Enni Ruokamo.
Investoinnit resurssitehokkaaseen ja korkean jalostusarvon teollisuuteen ja puhtaaseen energiaan ovat välttämättömiä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi. Lisäksi maankäytön paineita vähentävää ja hiilinieluja vahvistavaa ohjausta tulee lisätä.
Syke Policy Brief: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta (helsinki.fi)
Lisätietoja
Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus (Syke),
puh. 029 525 1839, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus (Syke),
puh. 029 525 2092 etunimi.sukunimi@syke.fi (tavoitettavissa 7.5. alkaen)
Professori, johtaja Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (Syke),
puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi
Politiikkasuosituksia esitellään Hybriditilaisuudessa ti 7.5. klo 15–16:
Toimittajan tärpit EU-vaaleihin: Mitä kannattaa kysyä luontokadosta ja luonnonvarojen käytöstä?
Helsingin keskustakirjasto Oodi + Teams.
Liity Teams-tapahtumaan tästä linkistä.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen läsnätilaisuuteen:
viestintäasiantuntija Saara Sivonen, puh. 050 310 5022, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syken politiikkasuositukset: www.syke.fi/policybrefs
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme