Tuulivoimaloiden omistus, rahoitus ja verotus ovat Luxemburgissa – mitä jää Suomeen?

Tuulivoimaomistus siirtynyt Luxemburgiin rekisteröityihin rahastoihin

Euroopan maista Suomessa on jo kolmanneksi eniten tuulivoimaa asukasta kohden. Valmistuneista voimaloista 58 % on ulkomaisessa omistuksessa. Ylipäätään suomalaisen omistuksen osuus supistuu nopeasti – esimerkiksi Exilion Tuuli Ky myi vuonna 2023 merkittävän osuuden saksalaiselle yhtiölle.

Ulkomaisen omistuksen kasvavaa osuutta on perusteltu Suomen pääomaköyhyydellä. Omistuksella on kuitenkin merkitystä myös huoltovarmuuden, turvallisuuden, päätäntävallan ja verotuksen kannalta. Tuulivoimahankkeita vaivaa puutteellinen läpinäkyvyys sopimuskäytäntöjen, omistuksen ja verotuksen suhteen, joista erityisesti kahta jälkimmäistä tässä selvityksessä tarkastellaan.

Monet energiayritykset omistavat toisiaan ristiin. Tuulivoimayhtiöiden omistus myös muuttuu tiheään ja kätkeytyy rahastoihin, joihin sijoitetun pääoman alkuperää ei aina tunneta. Suurin osa Suomessa sijaitsevista tuulivoimayhtiöistä on saksalaisessa, ranskalaisessa, tanskalaisessa sekä ruotsalaisessa omistuksessa, pääasiassa Luxemburgiin rekisteröityjen rahastojen hallussa (taulukko 1). Myös suomalaiseksi tulkitulla Taaleri Oy:llä on Luxemburgiin rekisteröityjä uusiutuvan energian rahastoja.

Suomessa hankkeita markkinoidaan omavaraisuudella, vuokratuloilla, kiinteistöveroilla sekä vihreydellä. Hankekehitysyhtiöt ovat kuitenkin pääsääntöisesti ulkomaisten pääomasijoittajien omistamia ja hankkeiden hallitukset koostuvat pitkälti pääomasijoittajan henkilöstöstä. Hankkeet myydään useimmiten eteenpäin ulkomaille, elinkaaren aikana useita kertoja. Hankkeet tukeutuvat erityisesti Finsilvan/CapManin, UPM:n ja Metsähallituksen metsäomaisuuteen, Itä-Suomessa myös Tornator Oy:hyn. Pienmetsänomistajat ovat pääsääntöisesti vähemmistönä. Vuokrasopimuspohjat on laadittu siten, että ne olisivat mahdollisimman helposti siirrettävissä, antaisivat hyvin laajat oikeuden vuokra-alueen käyttöön ja minimoisivat sijoittajalle jäävät riskit. Vuonna 2023 tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverotuotto oli noin 36 miljoonaa € - josta vero laskee 2.5 % vuodessa.

Tuulivoimaan sijoittavat erikoisrahastot lupaavat tasaista ja korkeahkoa tuottoa, veroetuja, sijoitusten hajautusta ja ’tumman vihreitä investointeja’. Viherpesuun liittyvät ongelmat ovat kuitenkin ilmeisenä haasteena Euroopassa. Investoinneissa ylikorostuvat rahastojen ja investointien taloudellinen kestävyys, muiden kustannuksella. Luxemburgiin rekisteröity KlimaVest Impact Fund, joka omistaa Suomessa useita saksalaisten yhtiöiden rakentamia tuulivoimahankkeita, on esimerkki viherpesuun syyllistyneestä rahastosta.

Pääomaköyhä Suomi tukee tuulivoima-alaa miljardeilla

Valtion-yhteiskunnan perustehtäviin kuuluu varmistaa mahdollistava toimintaympäristö, johon kuuluvat esimerkiksi perusinfrastruktuurin kehittäminen, luotettava sääntely ja verotus. Voimme kuitenkin kysyä, miksi talouskriisissä rämpivä pääomaköyhä maa edelleen tukee syöttötariffituen (jo yli 1.8 miljardia €) ja preemiojärjestelmän kautta alan toimintaa ja sallii yhtiöiden ulkoistaa merkittävän osan kustannuksistaan, ml. maan lunastus yksityiseen liiketoimintaan, perustusten jättäminen maaperään, ja haittakorvausten puute: asunnon arvon lasku, metsäkato/hiilinielut, pirstaloituminen ja luontokato. Useat yhtiöt saavat suoraa tukea myös EU:n ja TEM:n kautta.

Kantaverkon toimintavarmuus ja kustannusten jako ovat puolestaan hyvin edullisia (2. alimmat/perutut kantaverkkomaksut) tuulivoimayhtiöille. Fingridin arvion mukaan kantaverkon vahvistaminen uhkaa nousta merituulivoiman ja inflaation myötä noin 15 miljardiin €. Kehysriihessä hallitus kuitenkin päätti lisäpääomittaa Fingridiä, jotta kantaverkon vahvistaminen varmistuisi. Toistaiseksi yhtiöt eivät osallistu säätövoiman rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin.

Suomi sallii tuulivoimainvestointien verotuottojen maastapaon

Luxemburg on kansainvälisten kiinteistösijoittajien suosima maa. Veroetujen lisäksi Luxemburgin käyttöä perusteellaan sen tavanomaisuudella, hallinnointieduilla ja anonyymiydellä. Ulkomaisten erikoisrahastojen veronmaksu Suomeen on tutkitusti vähäistä ja monimutkaista.

Useat tuulivoimayhtiöt tekevät heikkoa tulosta (taulukko 2), samoin kuin niiden omistamat erikseen yhtiöitetyt tuulivoimahankkeet. Verotietojen perusteella hankeyhtiöt tekevät vuodesta toiseen pääsääntäisesti nollatulosta, syöttötariffituesta huolimatta. Hankkeen tulos voidaan laskennallisesti hävittää, esimerkiksi emoyhtiön ja Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön lainajärjestelyillä. Pääomasijoittaja sen sijaan saa tuoton, josta verot maksetaan yleensä Suomen ulkopuolelle. Posion Energia Oy:n omistuksen tiheä vaihtuminen ja järjestelyt antavat viitteitä myös rahanpesusta, peitellystä osingonjaosta ja svop (2018) suhteen kirjanpitorikoksesta.

Ulkomaisilla omistajilla ei ole intressiä pitää huolta Suomen yhteiskunnasta, taloudesta ja ympäristöstä

Tuulivoimayhtiöiden ja rahoittajien tuotannolliset tavoitteet sekä kuntien kiinteistöverotavoitteet ovat sivuuttaneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Hankkeiden tulo- ja verojalanjälki uhkaa jäädä erittäin kevyeksi, mutta käy lunastuksen kohteena oleville maanomistajille, vaikutusalueen asukkaille, sähkön kuluttajille, veronmaksajille ja ympäristölle hyvin raskaaksi.

Hankekokonaisuutta ja niiden sosiaalisia, ekologisia, taloudellisia, juridisia sekä huoltovarmuus-turvallisuus vaikutuksia tulee arvioida kokonaisvaltaisesti.