Väitös: Kokovalikoimaton kalastus on kestävää kalastusta
Ihmiskunta käyttää maapallon luonnonvaroja häikäilemättömästi hyväkseen. Hyvä esimerkki tällaisesta käyttäytymisestä on liikakalastus. Vuosittain pyydystetään 90 miljoonaa tonnia kalaa, minkä seurauksena populaatiokoot pienenevät nopeasti ja populaatioissa tapahtuu evolutiivisia muutoksia. Tällöin muutokset keskeisissä kalojen kelpoisuuteen vaikuttavissa ominaisuuksissa, kuten kasvussa, lisääntymisessä ja käyttäytymisessä ovat kauaskantoisia perimän muutoksen myötä.
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Daniel Sadler havaitsi väitöskirjassaan, miten kokovalikoiva kalastus muuttaa merkittävästi perimän rakennetta. Perimän muutokset jatkuvat, vaikka kalastus lopetetaan. Kokovalikoimattomalla kalastuksella vaikuttaisi olevan vähemmän kielteisiä vaikutuksia kalojen kelpoisuuteen lämpötilan muuttuessa kuin kokovalikoivalla kalastuksella.
Miten voimme estää liikakalastuksen vaikutukset?
Ilmeisin ratkaisu on tietenkin kalastuksen lopettaminen kokonaan, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa, koska kalojen osuus kulutetusta proteiinista on maailmanlaajuisesti 17 prosenttia. Avainasemassa on kestävä kalastus. Kalakannat saattavat ainakin jossain määrin toipua, jos kalastus lopetetaan tietyksi ajaksi.
- Emme kuitenkaan tiedä palautuvatko kalastuksen mahdollisesti aiheuttamat perimän muutokset, jotka saattavat vaikuttaa kalojen adaptiiviseen potentiaaliin. Kalastus on usein kokovalikoivaa ja poistaa populaatiosta suurimmat kalat. Koska kookkaimmat kalat ovat tehokkaita lisääntyjiä, kokoon kohdistuvalla kalastuksella voi olla kielteinen vaikutus populaation kasvuun ja keskimääräiseen kelpoisuuteen. Vaihtoehtona kokoon kohdistuvalle kalastukselle voisi olla kokovalikoimaton kalastus, joka kohdistuu kaikenkokoisiin kaloihin, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Daniel Sadler.
Kalakantojen kestävän käytön suunnittelua
Sadler käytti väitöskirjatyössään malliorganismia (seeprakala) selvittäessään miten kalastus mahdollisesti vaikuttaa kalakantojen adaptiiviseen potentiaaliin. Hän tutki miten kokovalikoiva kalastus vaikuttaa kokeellisen kalapopulaation perimän rakenteeseen, perimän rakenne muuttuu, kun kalastus lopetetaan tietyksi ajaksi ja liikakalastus ja samanaikainen lämpötilan muutos vaikuttavat kalojen kelpoisuuteen.
- Kokovalikoiva kalastus muuttaa merkittävästi perimän rakennetta ja nämä perimän muutokset jatkuvat, vaikka kalastus lopetetaan. Kokovalikoimattomalla kalastuksella vaikuttaisi olevan vähemmän kielteisiä vaikutuksia kalojen kelpoisuuteen lämpötilan muuttuessa kuin kokovalikoivalla kalastuksella. Väitöskirjatyöni tulokset saattavat auttaa kestävän kalastuksen suunnittelussa, selventää Sadler.
Tutkija Daniel Sadlerin väitöskirjan “So long and thanks for all the fish: Fisheries erode adaptive potentia" tarkastustilaisuus järjestetään 10.5.2024 klo 12:00 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Neil Metcalfe (University of Glasgow) ja kustoksena FT Silva Uusi-Heikkilä (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja ”So long and thanks for all the fish: Fisheries erode adaptive potentia” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94679
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Daniel Sadler, daniel.e.sadler@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme