Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Eturauhassyöpä on länsimaalaisten miesten yleisin syöpätyyppi, johon pidentyneen eliniän seurauksena sairastuu yhä useampi mies. Vaikka suurin osa eturauhassyöpäpotilaista paranee pysyvästi, noin viidesosa eturauhassyövistä etenee tappavaan muotoon.
Nykyiset diagnostiset menetelmät, etenkin prostataspesifinen antigeeni (PSA), auttavat tunnistamaan erittäin tehokkaasti eturauhassyöpiä, mikä on johtanut myös vaarattomien syöpätapausten diagnosoimiseen ja hoitamiseen. Tämä tuottaa tarpeetonta fyysistä ja henkistä kuormaa potilaille ja rasittaa lisäksi terveydenhuoltojärjestelmäämme. Siksi tarkemmille ja tehokkaammille menetelmille tunnistaa huonoennusteisia eturauhassyöpiä on suuri tarve.
LncRNA:t eli pitkät ei-koodaavat RNA:t ovat suhteellisen hiljattain löydetty ryhmä RNA-molekyylejä. Toisin kuin lähetti-RNA:t, joiden sisältämästä geneettisestä informaatiosta tuotetaan soluissa proteiineja, lncRNA:t ottavat muilla tavoin osaa solujen toimintaan. LncRNA-molekyylit osallistuvat yleensä geenien säätelyyn yhdessä proteiinien kanssa. LncRNA:iden on havaittu ilmentyvän lukuisissa syövissä normaalista poikkeavasti, minkä lisäksi joillakin lncRNA:illa on osoitettu olevan rooli syövän kehityksessä ja leviämisessä.
Annika Kohvakan väitöstutkimuksen tavoitteena oli löytää aiemmin tuntemattomia lncRNA:ita, joita esiintyy erityisesti eturauhassyövässä. Nämä lncRNA:t Kohvakka löysi kollegoidensa kanssa analysoimalla Tampereella kerättyjä eturauhaskasvainnäytteitä. Tarkoituksena oli selvittää, pystyykö näitä vastalöydettyjä lncRNA:ita käyttämään biomarkkereina eturauhassyövän ennustamisessa. Lisäksi Kohvakka selvitti syvällisemmin huonoennusteisiin eturauhassyöpiin yhdistettyjen lncRNA:iden biologista taustaa, eli kuinka ne vaikuttavat syöpäsolujen toimintaan molekyylitasolla.
– Erityisesti yksi lncRNA, jolle annoimme nimen EPCART, osoittautui mielenkiintoiseksi. Sen korkea ilmentyminen eturauhassyövässä ennusti nopeampaa syövän uusiutumista. Myös solumalleilla tehdyt kokeet osoittivat EPCART:n edistävän syöpäsolujen kasvua ja liikkumista, Kohvakka kertoo.
– Korkea ja syöpäspesifi ilmentyminen tekee lncRNA:ista ihanteellisia kandidaatteja biomarkkereiksi. Niiden avulla voidaan entistä tarkemmin diagnosoida syöpiä ja ennustaa, mitkä hoidetuista syövistä uusiutuvat.
Annika Kohvakka on kotoisin Pieksämäeltä ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian koulutusohjelmasta keväällä 2013. Väitöskirjatyö on tehty Eturauhassyövän molekyylibiologian tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. toukokuuta
Filosofian maisteri Annika Kohvakan syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja Characterization of Novel Long Noncoding RNAs in Prostate Cancer tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.5.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Guido Jenster Rotterdamin Erasmus-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Kohvakka
annika.kohvakka@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Biologinen ikä ennustaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista sekä niihin liittyvää kuolleisuutta16.4.2025 12:35:15 EEST | Tiedote
Sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen ja niihin kuolemisen riskiarviosta tulee tarkempi, kun perinteisten riskimittareiden – SCORE-2 ja Framinghamin riskipisteytyksen – lisäksi huomioidaan samalla tutkittavan biologisen vanhenemisen vaihe eli toisin sanoen biologinen ikä. Tieto käy ilmi juuri julkaistussa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä toteuttamassa monikeskustutkimuksessa.
KORJAUS: Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 11:15:58 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 09:15:44 EEST | Tiedote
Perinataaliajalla eli raskausajalla ja lapsen ensimmäisellä elinvuodella on merkittäviä vaikutuksia niin vanhempien hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseenkin. Tutkimusten mukaan 10–15 % äideistä kärsii raskausaikaisesta tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, ja äidin mielenterveysongelmat voivat lisätä myös vanhempi–lapsi-suhteen vaikeuksia ja lapsen kehityksen riskejä. Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Väitös: Kasvis- ja gluteeniton ruokavalio eivät lisää raskauden tai vastasyntyneen komplikaatiota15.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Reijonen selvitti väitöstutkimuksessaan ravintokuidun yhteyttä raskauden ennusteeseen sekä yleisiin raskausajan ruoansulatuskanavan oireisiin, kuten pahoinvointiin, närästykseen ja ummetukseen. Lisäksi hän tutki kasvisruokavalion ja gluteenittoman ruokavalion yhteyttä raskauden kulkuun ja ennusteeseen. Tulosten mukaan ravintokuidulla on suotuisia vaikutuksia raskauteen ja kasvis- ja gluteeniton ruokavalio ovat turvallisia raskausaikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme