Musiikkivideo herättää digitaalisen luontotiedon henkiin

Luonto ja digitaalinen tieto yhdistyvät taiteeksi

Tänään 10.5. YouTubessa ja musiikin suoratoistopalveluissa julkaistu Nature Talks To Us -musiikkivideoteos on ainutlaatuinen kahden taiteilijan ja lukuisten luonnontutkijoiden yhteistyön tulos. Videotaiteilija ja jazzmuusikko Tapani Toivanen (s. 1982) sekä säveltäjä ja jazzpianisti Joona Toivanen (s. 1981) yhdistävät videoteoksessa omia luontokokemuksiaan Lapin soilta ja tuntureilta digitaalisin menetelmin kerättyyn luontotietoon. Teoksen luontotieto on kerätty Lapista muun muassa drooneilla ja satelliiteilla Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeen (Finnish Ecosystem Observatory, FEO, 2020–2024) yhteydessä. Hankkeessa kartoitettiin luonto- ja ekosysteemitiedon nykytilaa Suomessa. Hankkeessa myös selvitettiin monien erilaisten luontoseurantamenetelmien käyttöä, arvioitiin ja kehitettiin niiden tulevia käyttömahdollisuuksia sekä perustettiin Luontotieto.fi-sivusto, joka kokoaa yhteen Suomessa kerätyn luontotiedon.

Yhteistyö alkoi jazztapahtumassa Tampereella

”Teoksemme muistuttaa, että emme voi ihmisaisteilla kokea kaikkea sitä tärkeää, mitä luonto haluaa meille sanoa”, Tapani Toivanen toteaa. ”Luonto puhuu meille monin tavoin ja monella eri aika-asteikolla”.

Teoksessa taiteentekijöiden ja tieteilijöiden yhteinen tutkimuskohde, Lapin luonto, esitetään akustisen äänimaiseman, luonnonäänien sekä drooni- ja lähivideokuvien yhdistelmänä. Digitaaliset tutkimusmenetelmät taas ovat läsnä satelliittien keräämänä mittausdatana, 3D-mallinnuksina, syntetisaattorimelodioina ja digitaalisesti manipuloituina ääninä.

Teoksen alkuperäinen idea on peräisin Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaaralta, joka johti Ekosysteemiobservatorio-hanketta. Yhteistyö alkoi muutama vuosi sitten Tampere Jazz Happening -tapahtumassa.

”Petteri Vihervaara oli keikallamme ja tuli sen päätyttyä kysymään, olisimmeko kiinnostuneita tekemään teoksen, jossa yhdistämme oman työmme heidän tutkimusdataansa”, kertoo Joona Toivanen.

Toivaset innostuivat ideasta, ja sitä kehiteltiin vielä edelleen Toivasten, Vihervaaran ja Syken erikoissuunnittelija Aapo Kahilaisen yhteistyönä. Lopullinen, noin kuusi minuuttia kestävä teos sai ensiesityksensä Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeen loppuseminaarissa Suomenlinnassa 17.4.2024.

Taideperustaiset menetelmät kiinnostavat kestävyystutkijoita

Petteri Vihervaara on tutkijanurallaan ollut apurahalautakunnissa arvioimassa hankkeita, joissa yhdistetään tiedettä ja taidetta.

”Usein ongelmana on, että tiede ja taide eivät ole hankkeissa tasavertaisia kumppaneita, ja taide tuntuu projekteissa hiukan päälle liimatulta”, hän pohtii.

Taideyhteistyön ja taideperustaisten menetelmien arvostus on nousussa. Ekokriisin aikakaudella on havaittu, että ympäristön tilaan liittyvän tiedon lisääntyminen – oli tämä tieto sitten kuinka hälyttävää hyvänsä – ei riitä saamaan aikaan laajaa kestävyysmurrosta.

”Pohjimmiltaan kyse on arvojen, kulttuurin ja käyttäytymisen muutoksesta, ja sen tekemisessä näkyväksi taide on omimmillaan”, toteaa Syken erikoistutkija Kaisa J. Raatikainen, joka soveltaa tutkimuksessaan taideperustaisia menetelmiä.

”Taiteen kautta on mahdollista tuoda esiin ja käsitellä tunteita sekä kokemuksia, joita on vaikea sanallistaa – kuten ympäristöahdistusta”, Raatikainen pohtii.

Koska yksilön luontosuhde on pohjimmiltaan kehollinen ja kokemuksellinen, sitä on haastavaa tutkia. Tässä työssä taideperustaiset menetelmät tarjoavat ainutlaatuista tietoa.

”Tiede ja taide yhdessä valottavat niitä tekijöitä, jotka edistävät ja estävät kestävyysmurrosta.”