Työeläkevakuuttajat Tela

Salaisuuksien jäljillä -sarja: EU:n koura ei yllä suomalaisen eläkeläisen kukkarolle

Jaa

Euroopan unionilla on keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Salaisuuksien jäljillä -sarjan uudessa jaksossa. Sarjassa paljastetaan ilmiöitä työeläkkeiden rahoituksen ja tulevaisuuden maailmasta. Tulevien euroedustajien kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että unionin kehitys ei hyvää tilannetta muuta.

Telan Janne Pelkonen selvittää tällä kertaa suomalaisten työeläkkeiden ja EU:n välisiä kiemuroita.
Telan Janne Pelkonen selvittää tällä kertaa suomalaisten työeläkkeiden ja EU:n välisiä kiemuroita.

Pääministeri Petteri Orpo sanoi äskettäin, että Suomen talous on Kreikan tiellä – ja jos tällä jatketaan, niin myös suomalaiset eläkkeet ja eläkejärjestelmä voivat olla vaarassa. Pitäisikö olla huolissaan?  

–  Euroopan unionilla ei ole tällä hetkellä sellaista karttuisaa kouraa, jolla se pystyisi puuttumaan meidän eläkepoliittisiin ratkaisuihimme, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.  

Hän muistuttaa, että Kreikka vääristeli taloustilannettaan ja se laittoi koko euron suureen kriisiin. Lisäksi Kreikassa eläkkeet – joita vasten ei ollut rahastoitu varoja – maksettiin valtion varoista.   

– Meillä ei päde mikään näistä. Me emme ole vääristelleet tilastoja, meillä työeläkkeitä ei makseta valtion varoista kuin pieneltä osin ja eläkkeitä varten on rahastoitu varoja.    

Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen haastatteli Siimestä tuoreessa Salaisuuksien jäljillä -videosarjan jaksossa. Jakso on katsottavissa alla ja koko artikkeli luettavissa Telan sivuilla

Siimeksen mukaan Suomella on toki esimerkiksi samoja väestöhaasteita, joita Kreikalla on: Kreikassa on syntynyt jo kauan vähän lapsia.   

– On varmaan ihan selvää, että Euroopan unionillakaan ei valitettavasti ole tällaista taikasauvaa siihen, että miten syntyvyys äkkiä saataisiin Euroopassa nousuun, Siimes sanoo.   

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen ei auta  hauraassa asemassa olevia  

Euroopan unionin eläkepolitiikka on lähtenyt siitä, että ihminen säästää tietyn perusturvan päälle itse tai työnantaja tarjoaa lisäeläkkeet työsuhteen osana. Tämä eläkepolitiikan lähtökohta on luonnollista, koska vapaaehtoinen yksityinen vakuutusmarkkina on unionin toimivallan piirissä. Ratkaisu ei kuitenkaan toimi työmarkkinoilla hauraassa asemassa oleville ihmisille, kuten kasvavalle määrälle alustatyön tekijöitä, uskoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.  

– Ainakin kaikki järkevät ekonomistit ovat sitä mieltä, että ilman pakkoa riittävää vanhuudenturvaa ei kerry. Siksi määritelmällisesti vapaaehtoinen lisävakuutus on huonosti yhteensopiva sen kanssa, että kaikenlaisia töitä tekeville ihmisille kertyy riittävä vanhuudenturva.  

Siimes pitää tärkeänä, että sosiaalinen kestävyys pidettäisiin mielessä Euroopan unionin keskusteluissakin voimakkaammin mukana – mutta kuitenkin niin, että tunnustettaisiin se vallitseva tilanne ja tosiasia, että sosiaalipolitiikka on hyvästä syystä ollut kansallisen päätöksenteon piirissä ja EU:n valta siinä pieni.  

– Se hyvä syy on se, että unionin jäsenmaat ovat keskenään hyvin erilaisia, niillä on erittäin laajasti toisistaan poikkeavat työmarkkinamallit ja työmarkkinoiden toimintatavat. Siksi on ymmärrettävää, että työn perusteella kertyvät eläkkeet ja eläkejärjestelmät ylipäänsä ovat kussakin maassa omanlaisiaan. Työura on kuitenkin monen vuosikymmenen mittainen ja maailma ehtii muuttua moneen kertaan sen aikana.  

Nykyistä toimivallanjakoa kunnioitettava  

Tulevien suomalaisten euroedustajien kannattaisi Siimeksen mukaan kiinnittääkin seuraavan viiden vuoden aikana huomiota siihen, että EU:n päätöksenteon toimivaltasuhteet suhteessa jäsenvaltioihin säilyisivät sellaisina, että saisimme tulevaisuudessakin päättää sosiaalipolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä kansallisesti.  

– Toisekseen jos EU:lle halutaan lisää rahaa, omia varoja tai veroja, niin näitä veroja ei kehitettäisi sellaisiin suuntaan ja asioihin, jotka vaarantaisivat eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.   

Esimerkiksi joidenkin maiden kaavailema finanssitransaktiovero – joka verottaisi siivun kaikista sijoituksista – olisi Siimeksen mukaan Suomelle ja Suomen työeläkejärjestelmälle haitallinen. Se vaarantaisi myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden asemaa, jotka ovat pyrkineet varautumaan väestön ikääntymiseen rahastoimalla varoja tulevien eläkkeiden maksamista varten.  

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.  

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Janne Pelkonen Salaisuuksien jäljillä: EU:n koura ei yllä suomalaisen eläkeläisen kukkarolle, sanoo Suvi-Anne Siimes

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Salaisuuksien jäljillä -sarja: Kumpi voittaa – sijoittajasakaali vai työeläkevirtahepo?12.6.2024 10:52:36 EEST | Uutinen

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntely rajaa tuottomahdollisuuksia verrattuna yksityiseen sijoittamiseen. Vertailu yksityisen ja eläkevarojen sijoittamisen välillä on muutenkin vaikeaa: esimerkiksi lakisääteisen työeläkkeen tarjoamaa työkyvyttömyysturvaa on erittäin hankalaa ja kallista järjestää yksityisiltä vakuutusmarkkinoilta, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa. Osana eläkeuudistusta tehdään kuitenkin sijoitusuudistusta, jossa vakavaraisuussääntelyä tarkistamalla pyritään työeläkevakuuttajien sijoitustuottojen parantamiseen. Maltillinen riskinoton lisääminen on tarpeen, koska sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoittamisessa kasvaa.

Työeläkevarojen kasvu turvaa tulevaisuuden työeläkkeitä – varojen määrä 258 miljardia euroa28.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten positiivinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye