Palvelujen verkoston kehittämisen strategisista linjauksista neuvottelutulos

Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan käsittelyssä olivat hyvinvointialuejohtajan luonnos esityksestä palvelujen verkoston kehittämiseksi sekä laajasti eri sidosryhmien lausuntoja, kannanottoja ja näkemyksiä. Neuvottelutuloksessa ovat mukana seuraavien puolueiden aluevaltuustoryhmät: Kok., SDP, RKP, Vihr., Vas., KD, Liike Nyt ja Bellator.

Hyvinvointialueella järjestettiin jokaisessa alueen kunnassa asukastilaisuus, henkilöstöltä kysyttiin palvelujen verkoston kehittämisestä mielipiteitä, julkisessa otakantaa.fi-verkkopalvelussa annettiin 190 vastausta ja kunnilta, lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä ja muilta tärkeiltä sidosryhmiltä saatiin päätöksenteon tueksi yhteensä 29 lausuntoa. 

— Olen iloinen, että valtuustoryhmien laaja enemmistö politiikan eri laidoilta muodosti yhteisen näkymän palvelujen verkoston tulevaisuuden suuntaviivoista, ja siitä, millä ohjenuoralla palveluja lähdetään kehittämään. Asukkaat, henkilöstö ja alueen kunnat otettiin laajasti mukaan valmistelutyössä ja me päättäjät olemme kiitollisia, että saimme todella paljon tietoa, jota voimme hyödyntää myös tulevassa päätöksenteossa, sanoo aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Helena Marttila.

Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan neuvottelutuloksen mukaiset palvelujen verkoston kehittämisen linjaukset sekä aiemmin palvelustrategiassa ja vuoden 2024 talousarviossa tehdyt linjaukset​ on kerrottu liitteessä palvelualueittain. Liitteessä on kuvattu linjaukset terveysasema- ja aikuisten sosiaalipalvelujen sekä suun terveydenhuollon palvelujen, perhekeskuspalvelujen verkosto​n, sairaalapalvelujen, ikääntyneiden ja vammaisten asumispalvelujen sekä pelastus- ja ensihoitopalvelujen osalta.

— Uutisoinnissa jää usein vähemmälle huomiolle se, että hyvinvointialueet edistyvät päivä päivältä ja työtä tehdään jatkuvasti. Sote-uudistus ei tapahtunut tammikuussa 2023, vaan se vasta alkoi. Tämä strategiatyö on oikeastaan sen polun alussa, jossa pääsemme testaamaan hyvinvointialueen leveämpien hartioiden tuomaa hyötyä ja tekemään niitä asioita, jotka ovat olleet koko sote-uudistuksen ideana. Yhteisenä tahtotilana oli erityisesti turvata palveluja koko alueelle esimerkiksi liikkuvien palvelujen muodossa ja varmistaa, että tiettyjä palveluja löytyy jatkossakin riittävän läheltä. Tämän lisäksi sovimme muun muassa palvelujen verkoston toimeenpanon prosessista, Marttila kertoo.

Tiedotteen liitteenä olevassa neuvottelutuloksessa on määritelty joitakin keskeisiä käsitteitä palvelujen verkoston kehittämiseen liittyen. Esimerkiksi ​liikkuvilla palveluilla hyvinvointialueella tarkoitetaan palveluratkaisuja, joissa palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi hyvinvointialueen työntekijät toimivat varsinaisen toimipisteensä ulkopuolella ja uusia toimintatapoja kehitetään monipuolisesti.

—Monista haasteista huolimatta Länsi-Uusimaa on hyvinvointialueena edelläkävijä. Samaan aikaan olen huolissani tärkeästä kansalaisten luottamuksen rakentamisesta palvelujärjestelmää kohtaan. Tärkeimpänä viestinä näistä neuvotteluista haluan alueemme asukkaille sanoa sen, että työtä on tehty erittäin rakentavassa hengessä ja hyvässä yhteistyössä paitsi valtuustoryhmien myös päättäjien ja viranhaltijoiden kesken. On oikeastaan aika hieno juttu, että meillä on kokonainen valtuusto, joka keskittyy vain näihin ihmisille todella tärkeisiin palveluihin, Marttila toteaa.

Aluevaltuuston tehtävänä on päättää palvelujen verkoston kehittämisen strategisista linjauksista ja määrärahoista. Aluevaltuusto päättää palvelujen verkoston esityksestä kesäkuun 11.6.2024 kokouksessaan.

Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan tehtävänä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on käsitellä aluevaltuuston työskentelyyn liittyviä kysymyksiä ja ajankohtaisia valtuustossa päätettäviä asioita sekä sovittaa valtuustoryhmien näkemyksiä aluevaltuustoon valmisteilla olevien asioiden osalta. Neuvottelutoimikunnan jäseninä ovat valtuustoryhmien puheenjohtajat.