Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.
”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.
”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri.
Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.
Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.
”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa.
Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Lisätietoja:
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja
+358 50 341 3167
Lisätietoja selvityksestä:
erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kuka kantaa vastuun, jos metsästyslain muutos on riittämätön?3.4.2025 15:53:26 EEST | Tiedote
Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä tavoitteleva metsästyslain muuttamista koskeva hallituksen esitys on tänään siirtynyt eduskunnan käsiteltäväksi. MTK:n arvion mukaan esitetyt muutokset ovat riittämättömiä erityisesti suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.
Ravintolan on kerrottava lihan alkuperä kirjallisesti1.4.2025 10:48:35 EEST | Uutinen
Ravintolat, kahvilat, laitosruokalat ja esimerkiksi grillikioskit ovat velvollisia kertomaan asiakkaille, mistä maasta tarjoiltava liha on peräisin. Tieto on annettava kirjallisesti esimerkiksi ruokalistassa tai infotaululla. Tiedon pitää olla saatavilla ennen kuin asiakas tekee ostopäätöksen – pelkkä vastaus asiakkaan suulliseen kysymykseen ei riitä.
Miksi naudanjauheliha loppui kaupasta?31.3.2025 10:48:33 EEST | Tiedote
Naudanjauhelihan katoaminen kauppojen hyllyiltä ei ole sattumaa, vaan näkyvä merkki syvästä kriisistä suomalaisessa naudanlihantuotannossa. Muun muassa heikon kannattavuuden vuoksi maidon- ja lihantuotanto ei houkuttele – nuoria ei hakeudu alalle eikä investointeja juurikaan tehdä. Kulutusta on ohjattu hinnoittelulla jauhelihaan, mutta tuotanto ei ole pysynyt mukana, eivätkä tuottaja- ja kuluttajahinnat ole seuranneet eurooppalaista kehitystä.
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari kokosi alan toimijat yhteen – Yhteistyö ja kehitys avainasemassa20.3.2025 16:00:00 EET | Tiedote
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari 18.–20.3.2025 kokosi Lappeenrantaan matkailualan asiantuntijoita, yrittäjiä ja kehittäjiä keskustelemaan maaseutumatkailun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Seminaarissa korostui maaseutumatkailun rooli elinkeinoelämän vahvistajana sekä sen kehittämisen edellyttämä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken.
Yksityismaiden luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien suojeluun varattava riittävä rahoitus20.3.2025 14:11:23 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä Suomessa. MTK korostaa, että päätös vaikuttaa merkittävästi myös yksityismaiden metsänomistajiin. Periaatepäätöksen mukaisten metsien suojelun toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta METSO-ohjelman kautta, jotta metsänomistajien oikeudet ja vapaaehtoisuus voidaan aidosti turvata.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme