Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.
”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.
”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri.
Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.
Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.
”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa.
Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Lisätietoja:
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja
+358 50 341 3167
Lisätietoja selvityksestä:
erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kotimaiset pensaspavut ovat alkusyksyn sesonkiherkku vailla vertaa29.8.2024 15:20:59 EEST | Tiedote
Kotimaisia pensaspapuja on saatavilla vain lyhyen ajan elokuun lopusta syyskuun alkuun, ja ne ovat herkullisimmillaan juuri nyt tuoreena. Vaikka pensaspavun viljelyala on Suomessa pieni, sen maku ja laatu ovat vertaansa vailla, ja lähes artesaaniviljelynä tuotetut pavut poimitaan käsin tarkkaan valikoituina juuri oikean kokoisina ja tasalaatuisina.
MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta28.8.2024 12:14:48 EEST | Tiedote
Suomussalmen raakkujoella tapahtunut luontotuho on saanut eri metsäalan organisaatiot arvioimaan kriittisesti palveluitaan ja toimintatapojaan. Keskustelussa metsänomistajan rooli puukaupassa ja puun korjuussa on jäänyt taka-alalle. MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa. Tämä tapahtuu siten, että metsähoitoyhdistykset tuovat luontoarvojen hinnoittelun osaksi puukauppojen kilpailutusta”, kertoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Maatalouden vähähiilisyystiekartan päivitys on julkaistu – ”Merkittävä suunnannäyttäjä koko toimialalle”20.8.2024 13:02:28 EEST | Tiedote
MTK ja SLC julkaisivat maatalouden vähähiilisyystiekartan päivitetyt skenaariot ja arviot päästövähennyksistä tiistaina 20. elokuuta. Päivitykset perustuvat vuoden 2020 ilmastotiekarttatyöhön. Tiekartan selvityksestä on vastannut Luonnonvarakeskus.
Ohjelmajulki: MTK:n ja SLC:n maatalouden vähähiilisyystiekartan julkistustilaisuus 20.8. kello 12:0015.8.2024 13:40:02 EEST | Tiedote
Tervetuloa seuraamaan MTK:n ja SLC:n maatalouden vähähiilisyystiekartan julkistustilaisuutta. Tilaisuus on seurattavissa etäyhteyksin tiistaina 20. elokuuta kello 12:00 alkaen. Tutustu ohjelmaan alta.
MTK:n Tiirola: Metsätilan liittäminen yhteismetsään on isänmaallinen vaihtoehto10.8.2024 19:00:00 EEST | Tiedote
Tässä maailmanajassa isänmaan maankamaran omistajuudella on myös turvallisuusnäkökulma, muistutti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puheessaan metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäiltamissa lauantaina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme