Tampereen yliopisto

Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset

Jaa

Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.

Sisäilman laatuun ja sen vaikutuksiin liittyy kasvavaa huolta. Uusi, monitieteinen ja korkeatasoinen tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin erilaisten sisällä ja ulkona olevien ilmansaastelähteiden merkitystä sisäilman laadulle ja vaikutusta ihmisten terveyteen.

Kolmivuotinen GIANT (Global Trends in IAQ: Novel technologies, Competence and Business) on co-innovation-projekti, joka tutkii ilman epäpuhtauksia, kuten ultrapieniä hiukkasia, mustaa hiiltä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja sekundäärisiä aerosoleja sisä- ja ulkotiloissa. Sen teemoja ovat ulkoympäristöt, rakennusteknologiat, talotekniikka ja suunnittelu sekä sisäympäristöt.

– GIANT-konsortion vahvuutena on sen monitieteinen asiantuntemus, joka koostuu erilaisista tutkimusaloista. Kaikkien näiden tekijöiden mukana olo on ratkaisevaa, kun vastataan sisäilman laadun haasteisiin. Kehittyneiden sisäilmaratkaisujen kasvaviin vaatimuksiin tarvittavan tieteellisen pohjan pyrimme luomaan yhdessä, toteaa Topi Rönkkö, Tampereen yliopiston aerosolifysiikan professori ja tutkimuskonsortion johtaja. 

Tampereen yliopiston vastuulla on selvittää sisäilmanlaatuun liittyviä avoimia kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä, sekä tehdä tutkimusta ulkoilman ja sisäilman laadun keskinäisestä suhteesta.

– Haluamme tietää, miten esimerkiksi lentokentän tai liikenneväylien läheisyys vaikuttaa sisäilman laatuun ja miten vaikutusta voitaisiin parhaiten mitata, Rönkkö lisää.

GIANT-projektia rahoittaa osittain Business Finland ja sen kokonaisbudjetti on 5,7 miljoonaa euroa. 

Tutkimuksen toteuttavat Tampereen yliopisto, Ilmatieteen laitos, Teknologian Tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Projektikonsortioon kuuluu lisäksi kaupunkeja sekä teknologiseen kehittämiseen, aerosolimittauksiin, ilmanpuhdistukseen, ilmanvaihtoon ja datan visualisointiin erikoistuneita yrityksiä. Projektia koordinoi Tamlink.

Monitieteinen, kansainvälinen huippututkimus tuo kilpailuetua

Kansainvälinen yhteistyö tuo hankkeeseen huipputason osaamista sekä tutkimusympäristöjä. 

– Ulkoilman laatu on tähän mennessä jo saanut merkittävää huomiota, mutta on tärkeää ymmärtää ja pystyä todentamaan myös sisäilman laatu ja hyödyntää sen globaali liiketoimintapotentiaali. GIANT-projektin tarkoituksena onkin vastata juuri tähän, ja tutkia uudenlaisia sisäilman laadun seurantaan ja altistumisen vähentämiseen tarkoitettuja teknologioita, strategioita ja liiketoimintamalleja, kertoo johtava rahoitusasiantuntija Ilmari Absetz Business Finlandista.

GIANT lisää myös ymmärrystä tulevista määräyksistä ja olemassa olevista suosituksista, kuten uusimmista WHO:n ilmanlaatuohjeista. Tärkeässä osassa ovat säännösten synnyttämät uudet globaalit markkinat, joita korkean tason teknologia- ja palveluntarjoajat voivat edelläkävijöinä hyödyntää. 

– WHO:n laajentunut ilmanlaadun seurannan ohjeistus koskee nyt myös sisäilmaa, lisäksi tarkkailtavia suureita on tullut lisää, esimerkiksi pienhiukkasten lukumäärä ja musta hiili. Ohjeistukseen vastaaminen vaatii niin tutkimusta kuin uutta teknologiaakin, sillä monet ulkoilmaan suunnitellut mittalaitteet eivät sellaisenaan sovi sisäympäristöön, kertoo aerosolifysiikan tutkijatohtori Laura Salo Tampereen yliopistosta.

GIANT-projektin tutkimustoiminta edistää innovaatioita ja kehittää suomalaista tieteellistä ja teknologista osaamista. Projektin ja siihen liittyvän moninaisen yhteistyön synnyttämät liiketoimintamahdollisuudet liittyvät erityisesti ilmanlaadun seurantaan ja hallintaan, energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon, rakennusmateriaaleihin ja ilmanpuhdistukseen. Hyödyntämällä kestäviä ja ympäristöystävällisiä korkean teknologian ratkaisuja, IoT:tä, tekoälyä ja digitalisaatiota, projekti pyrkii mullistamaan sisäilman monitoroinnin ja hallinnan. 

Konsortiossa ovat mukana rinnakkaisilla yrityshankkeilla Air0 Oy, Airmodus Oy, Cervi Talotekniikka Oy, Gasera Oy, Pegasor Oy, Realin Oy, Velco Oy sekä yhteistyökumppaneina Airyn Technologies Oy, Dekati Oy, Entos Oy, e-Group Oy, Halton Oy, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Inspector Sec Oy (ISEC), Lifa Air Oy, Tampereen kaupunki sekä Vantaan kaupunki.

Yhteyshenkilöt

Tamlink (koordinaatio)
Jutta Kannisto
p. +358 40 768 4214
jutta.kannisto@tamlink.fi

Tampereen yliopisto
Topi Rönkkö
p. +358 40 198 1019
topi.ronkko@tuni.fi

Ilmatieteen laitos
Hilkka Timonen
p. +358 50 380 2864
hilkka.timonen@fmi.fi

Helsingin yliopisto
Markku Vainio
p. +358 50 567 8620
markku.vainio@helsinki.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Arto Säämänen
p. +358 43 824 2370
arto.saamanen@vtt.fi

Itä-Suomen yliopisto
Pasi Jalava
p. +358 40 706 5403
pasi.jalava@uef.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.

Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.

Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote

Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.

Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote

Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye