Vuoden Tiedekynä -voittajat haastavat Suomea ekologiseen jälleenrakennukseen

Artikkelissa avataan, kuinka maailman rikkaat valtiot eivät ole saaneet käynnistettyä kestävyysmurrosta, joka toden teolla hillitsisi ilmastonmuutosta ja muita vakavia ympäristökriisejä. Globaalit päästöt ovat jatkaneet kasvuaan, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja kestävyystavoitteet ovat jääneet alisteiseksi talouskasvua tavoittelevalle politiikalle.

Toivasen, Järvensivun ja Lähteen mukaan kestävyysmurros vaatii valtioilta niin merkittävää suunnanmuutosta, että talouskasvun tavoittelu ei voi enää olla ensisijaista. Jotta turvalliset elinolosuhteet maapallolla voidaan säilyttää, talous- ja yhteiskuntapolitiikan tärkeimmäksi päämääräksi tulisi asettaa nopean kestävyysmurroksen toteuttaminen.

“Suomessa talouspoliittista keskustelua hallitsee kuitenkin yksipuolinen puhe velkasuhteen kasvusta sekä leikkaamisen ja säästämisen tarpeesta. Tämä tekee talouskeskustelusta tavattoman visiotonta”, Tero Toivanen luonnehtii. 

“Koronapandemian jälkimainingeissa keskusteltiin laajemminkin siitä, että halutessaan yhteiskunnat todella pystyvät muuttamaan talouden suuntaa, ja valtio voi ottaa talouden ohjaamisessa merkittävääkin roolia. Tästä näkökulmasta Suomen nykyisen hallituksen politiikka vaikuttaa paluulta menneisyyteen. Se osoittaa myös, kuinka nopeasti lupaavatkin vaihtoehtoisen talouspolitiikan avautumat voidaan poliittisesti sulkea.”

Vuoden Tiedekynä -palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Vuodesta 2010 alkaen myönnetyn palkinnon suuruus on 25 000 euroa ja se on yksi Suomen suurimmista tieteellisen kirjoittamisen palkinnoista. Tunnustus jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille. 

Artikkeli on julkaistu Vastapainon kustantamassa ja Janne Auton toimittamassa teoksessa Talouskuri tuli Suomeen (2023). Palkinnon voittajan valitsi tänä vuonna Alli Pylkkö, oikeustieteiden opiskelija ja Allianssin nuorten luontodelegaatti 2022–2023.

Tutkijat Tero Toivanen (VTT), Paavo Järvensivu (KTT) ja Ville Lähde (FT) toimivat BIOS-tutkimusyksikössä, joka ennakoi yhteiskuntaa syvästi koskettavia sosioekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen pöydän ääressä. Toivanen työskentelee tutkijana myös Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa.