Jättileikkaukset uhkaavat apteekkeja — jopa yli 40 prosenttia apteekeista vaarassa ajautua konkurssiin

Julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut, apteekkeihin kohdistuvat lisäleikkaukset yhdistettyinä hallitusohjelmassa viime kesänä jo päätettyihin leikkauksiin sekä käynnissä olevaan apteekkitalouden murrokseen uhkaavat ajaa lääkehuollon kriisiin. Apteekkariliiton juuri valmistuneiden laskelmien mukaan pahimmillaan jopa yli 40 prosenttia apteekeista ajautuu konkurssiin, jos hallitusohjelman apteekkikirjaukset ja julkisen talouden suunnitelmaan kirjatut lisäleikkaukset toteutetaan sellaisenaan. Apteekkitalouden kokonaisuudistus on nyt kiireellinen ja välttämätön.

Apteekkien työ säästää yhteiskunnalle liki miljardi euroa
Apteekkeihin on 2000-luvulla kohdistunut useita leikkauksia (liitteen kuva 1), mikä on heikentänyt etenkin pienten apteekkien taloutta tuntuvasti. Uudet leikkaukset johtaisivat apteekeissa sopeutustoimiin, jotka kohdistuisivat pääosin henkilöstökuluihin, sillä ne muodostavat liki 60 prosenttia apteekin kuluista. Säästöt johtaisivat farmaseuttisen työn alasajoon ja mm. palvelun heikentymiseen ja aukioloaikojen supistuksiin.

– Apteekkien arvo yhteiskunnalle syntyy farmaseuttisesta työstä. Apteekeissa työskentelevien farmasian ammattilaisten antamalla lääkeneuvonnalla säästetään joka vuosi noin miljardi euroa muualla terveydenhuollossa. Apteekkien farmaseuttisesta neuvonnasta kannattaa pitää kiinni, sillä ilman sitä yhä useammat ihmiset joutuvat hakeutumaan ruuhkautuneisiin terveyskeskuksiin ja päivystykseen, muistuttaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Hallituksen pidettävä kiinni lupauksistaan
Hallitusohjelman mukaan apteekkisääntelyä uudistetaan vastuullisesti ja turvaten laadukkaat ja turvalliset apteekkipalvelut koko Suomessa. Uudistukset luvataan toteuttaa lääkkeiden saatavuus ja apteekkipalveluiden saavutettavuus sekä lääke- ja lääkitysturvallisuus varmistaen. Apteekkitalouden uudistuksessa luvataan huomioida apteekkien tosiasiallinen kannattavuus, maanlaajuinen apteekkiverkosto, rationaalisen lääkehoidon toteutumiseksi tarvittava farmaseuttinen tuki mukaan lukien lääkeneuvonta sekä lääkitysturvallisuus ja lääkkeiden saatavuus.
– Onko hallitus edelleen sitoutunut näihin tavoitteisiinsa, kysyy Hirvonen ja varoittaa, että nopeilla, mekaanisilla leikkauksilla vaarannetaan apteekkitalouden hallittu uudistaminen ja maankattava lääkehuolto.

Apteekkitaloudessa tehtävä rakenteellinen uudistus
Lääkehuolto ja apteekkitoiminta ovat monimutkainen kokonaisuus, jossa puutteellisesti valmistellut ratkaisut ja apteekkeihin kohdennetut mekaaniset säästöt voivat johtaa lääkehuollon kriisiytymiseen.
– Meillä ei ole varaa ajaa apteekkitoimintaa ja maankattavaa apteekkien lähipalveluverkostoa alas, varsinkin nyt kun perusterveydenhuoltomme on yhä pahenevassa kriisissä. Seuraukset yksilöille ja muulle terveydenhuollolle olisivat arvaamattomat.

Merja Hirvonen korostaa, että apteekkeihin kohdistuvia leikkauksia on kohtuullistettava ja valmistelulle tarvitaan aikalisä mm. vaikutusarviointien tekemiseksi.
– On välttämätöntä, että uudistuksille varataan riittävästi valmisteluaikaa, ettei apteekkitoimintaan tehdä peruuttamattomia virheitä ja ajeta lääkehuoltoa kaaokseen.
Jättimäisiä lääkesäästöjä ei Apteekkariliiton mielestä voida kohdentaa vain apteekkeihin, eikä lainsäätäjä voi ajaa toiminimiyrittäjää henkilökohtaiseen konkurssiin. Lain mukaan kannattamattomaksi muuttunutta apteekkiakin on pidettävä auki, kunnes seuraaja löytyy.

Apteekkariliitossa ymmärretään hallituksen tarve etsiä säästöjä. Apteekkariliiton mukaan ennakoituja suurempia säästöjä syntyy jo ilman uusia leikkauspäätöksiä, kun biologisten lääkkeiden apteekkivaihto laajenee ja uusien verenohennuslääkkeiden patentit raukeavat.
– Säästöt tulevat olemaan useita kymmeniä miljoonia euroja, Hirvonen sanoo.

Kiireellisimpänä uudistuksena Apteekkariliitto pitää apteekkitalouden rakenteellista uudistamista, joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Apteekkitalouden uudistuksen tulisi sisältää seuraavat toimenpiteet:

1. Apteekkiveron muuttaminen myyntikatepohjaiseksi nykyisen liikevaihtopohjaisuuden sijaan.
2. Apteekkiverotaulukon liikevaihtorajoihin säännöllinen inflaatiotarkistus ja kaksi uutta veroluokkaa taulukon yläpäähän.
3. Negatiivinen apteekkivero käyttöön (tuki pienille apteekeille).
4. Lääketukuille velvoite vastaanottaa lääkepalautus apteekista, jos asiakas ei syystä tai toisesta noudakaan tilaamaansa lääkettä.
5.  Taloudelliset kannustimet sivuapteekkien pitämiselle.
6. Farmaseuttisen työn sujuvoittaminen apteekeissa tarpeetonta byrokratiaa purkamalla.

Apteekkeihin kohdistuvat leikkaussuunnitelmat
Tällä hallituskaudella apteekkitalouteen on suunniteltu toteutettavan seuraavat leikkaukset:

• Hallitusohjelmaan kirjattu 30 miljoonan säästö julkiselle taloudelle vuoden 2025 alusta (apteekkivaikutus noin - 50 milj. euroa, jos toteutetaan leikkauksena lääketaksaan).
• Hallitusohjelmaan kirjattu itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajennus (vaikutus apteekkitalouteen, arvio - 10-50 milj. euroa).
• Julkisen talouden suunnitelmaan kirjattu 50 milj. euron säästö lääkekorvausjärjestelmästä vuoden 2025 alusta (apteekkivaikutus riippuu toteutustavasta, arvio - 30 milj. euroa).
• Julkisen talouden suunnitelmaan kirjattu kohdentamaton 10 milj. euron säästö lääkekorvauksista vuoden 2027 alusta (apteekkivaikutus riippuu toteutustavasta, arvio - 10 miljoonaa).
• Mikäli kaikki suunnitellut säästöt toteutuvat, 42 % apteekkareista ei tule saamaan lainkaan tuloa apteekistaan ja he ovat vaarassa ajautua toiminimiyrittäjinä henkilökohtaiseen konkurssiin.

Lisätiedot:
Merja Hirvonen, merja.hirvonen@apteekkariliitto.fi, p. 040 588 0841
(haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Aija Pirisen kautta: aija.pirinen@apteekkariliitto.fi, p.
010 6801 442)