Lentoradan tärinä- ja runkomeluvaikutukset arvioidaan ainutlaatuisen tarkasti

Suunnitteilla oleva Lentorata on uusi 30 kilometrin pituinen ratayhteys Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle. Lentorata mahdollistaa suorat kaukojunayhteydet lentoasemalle maakuntien suurista kaupungeista, ja se lyhentää matka-aikaa Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaalle jopa vartilla.

Pääradan ja Lahden suunnista tulevien kaukojunien matka-aika lentoasemalle puolestaan lyhenee 20–24 minuuttia. Lentorata tuo myös lisää raidekapasiteettia ruuhkaiselle Pasila–Kerava-välille, kun osa liikenteestä siirtyy Lentoradalle. Lisäkapasiteetin myötä pääradalle vapautuu lisää tilaa, mikä parantaa koko maan junaliikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta.

Yleissuunnitteluvaiheeseen edennyttä Lentorata-hanketta vie eteenpäin valtion, Helsingin, Vantaan ja Lahden kaupunkien omistama yhtiö, Lentorata Oy, jonka tehtävänä on suunnitella uusi ratayhteys rakentamisvalmiuteen saakka.

– Lentorata tuo uusia kaupunkiseutuja alle kolmen tunnin päähän Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja yhteyksistä maailmalle. Se nopeuttaa kaikkien pääradalta tulevien junien matka-aikaa kentälle, lähdettiinpä Oulusta tai Tampereelta. Suora ja entistä nopeampi yhteys kentälle syntyy myös Lahden suunnasta.  Uuden raidekapasiteetin myötä Lentorata mahdollistaa myös lähi-, taajama- ja kaukoliikenteen vuorojen lisäämisen kysytyimpinä vuorokauden aikoina, kertoo suunnittelujohtaja Siru Koski Lentorata Oy:stä.

Uusi rata kulkee pääosin tunnelissa, josta tulee 28 kilometrin pituisena Suomen pisin rautatietunneli. Lentorata sijaitsee neljän kunnan eli Helsingin, Vantaan, Tuusulan ja Keravan alueella.

Radan vaikutukset selvitetään kiinteistökohtaisesti

Lentoradan suunnittelussa tutkitaan tarkasti tulevan radan vaikutukset ympäristöön ja lähialueiden asuinalueille.  Tällä hetkellä tehdään yleissuunnitelmavaiheen maa- ja kallioperätutkimuksia, jotka tarkentavat jatkosuunnittelussa tarvittavia lähtötietoja.

– Tieto radan ympäristövaikutuksista tarkentuu koko ajan, mitä pidemmälle suunnittelu etenee. YVA-vaiheessa merkittävimmäksi käytönaikaiseksi vaikutukseksi tunnistettiin runkomelu, ja sitä tutkimme nyt tarkemmin mallinnustyökalun avulla. Lentoradan vaikutusalue on suuri, ja meille on tärkeää tietää, kuinka vaikutukset kohdistuvat eri alueille, jotta pystymme määrittämään oikeat tekniset ratkaisut runkomelun vaimentamiseksi. Jo tämänhetkisillä lähtötiedoilla mallinnustyökalu on edistänyt tätä paljon, Siru Koski sanoo.

Lentoradan varren rakennuksiin kohdistuvaa runkomelua tutkitaan A-Insinöörien kehittämällä digitaalisella sovelluksella, joka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen raideliikennehankkeissa.  Algoritmeihin pohjautuva Vibmapper-ohjelmisto mallintaa rataliikenteen vaikutukset koko vaikutusalueella hyvin tarkasti.

– Mallinnus runkomelun vaikutuksista tehdään jokaiselle kiinteistölle erikseen. Näin pystymme tunnistamaan tarvittavat vaimennusratkaisut yksittäisille kiinteistöille niin, ettei runkomelusta ole asukkaille haittaa, kertoo aluejohtaja Timo Huhtala A-Insinööreistä.

Raideliikenne aiheuttaa maa- ja kallioperässä kulkeutuvaa runkomelua, joka on maaperän ja rakennuksen rakenteiden värähtelyä. Se ilmenee huonetiloissa pienitaajuisena meluna. Perinteisesti runkomelua on arvioitu pistokoeluontoisesti muutamien kiinteistöjen osalta käsin laskemalla.  

A-Insinöörien suunnitteluohjelmisto poimii avoimesta datasta muun muassa kiinteistö- ja maaperätiedot, laskee raideliikenteen vaikutukset erilaisissa liikennöintitilanteissa ja havainnollistaa tulokset visuaalisesti karttapohjalle.

Kiinteistökohtaisten tulosten perusteella keinot runkomelun torjumiseksi ja hallitsemiseksi voidaan kohdentaa ja valita tarkasti suhteessa kustannuksiin ja hyötyihin.

– Esimerkiksi vaihtoehtoisilla radan perustamistavoilla on saatu aikaan mittavia säästöjä useissa uusissa ratahankkeissa, Huhtala mainitsee.

– Lentoradan jatkotutkimukset ja suunnitelmat kohdennetaan asukaslähtöisen tarkasti ja samalla taloudellisesti, Siru Koski lisää.