Kotimaisen pakasteherneen kylvöt vauhdissa – pakasteherneen viljelypinta-ala noussut

Pakasteherneen viljelyyn, puintiin ja käsittelyyn panostetaan

 
Suomalainen pakasteherne on tunnettu korkeasta laadustaan. Tarkan puintiaikataulun ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta herne saadaan pellolta pakkaseen noin kahdessa tunnissa. Näin kotimaisen pakasteherneen maku ja rakenne säilyvät ensiluokkaisina. Apetit nostaa alkavalla satokaudella sopimusviljellyn pakasteherneen viljelyalan reiluun 1800 hehtaariin. 

Lisääntyvät hernehehtaarit tarkoittavat, että myös ajoituksen merkitys pakasteherneen viljelykauden ja puinnin ympärillä kasvaa. 

”Suomen viljelyolot määrittävät tarkkaan kotimaisen herneen viljelysesongin. Sovitamme siis kasvaneet viljelyhehtaarit siihen aikaikkunaan. Olemmekin seuranneet kevään etenemistä todella tarkasti, jotta pelloilla ollaan oikeassa aikataulussa eri viljelykauden vaiheissa”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. 

Ensimmäiset pakasteherneen kylvöt päästiin tänä vuonna aloittamaan äitienpäivän alla. Tästä herneen kylvöt ovat jatkuneet portaittain säiden lämmetessä. Herneet kylvetään tarkan suunnitelman mukaan, jotta puinti kesällä sujuu mahdollisimman jouhevasti ja herneen kypsyyden kannalta juuri oikeaan aikaan. Puintisesongilla hernettä puidaan ympäri vuorokauden. 

Kotimainen pakasteherne on tuotteena ainutlaatuinen. Itse tuotteen lisäksi myös Apetitin hernepuimurit ovat Suomessa uniikkeja. Tulevalle satokaudelle Apetitin puintitiimi saa käyttöönsä upouuden hernepuimurin. Apetit on myös investoinut Säkylän pakastetehtaan satokausituotannon tehostamiseen esimerkiksi uusimalla pakasteherneen vastaanottopään. 

Koetoiminnassa uusia lajikkeita sekä kasvinsuojelukokeita 

Koetoiminta Räpin tilalla jatkuu erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimuksen parissa. Koetilalla tehtävien hernekokeiden lisäksi sopimusviljelijät testaavat lajikkeita peltokokein. Herneen lisäksi alkavalla satokaudella lajikekokeita tehdään esimerkiksi porkkanalla ja lantulla. 
 
”Testaamme esimerkiksi erilaisia porkkanalajikkeita sekä lantun uusia lajikkeita. Käytämme tuotannossa erilaisia porkkanalajikkeita, ja Räpillä keskitymme tänä satokautena erityisesti viipaleporkkanaan. Myös kikhernettä koskevia kokeita jatketaan neljän hehtaarin alalla”, tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki kertoo. 

Kasvilajiketestien lisäksi Räpillä tehdään kasvinsuojelukokeita koisokasvien torjuntaan.  
 
”Mustakoiso on esimerkiksi herneen viljelyssä hankala kasvi, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana Satakunnan alueella lisääntynyt mm. lintujen ja laitteiden mukana”, Huhdanmäki kertoo.  

Öljykasvien viljelyalojen odotetaan nousevan 

Räpin koetilalla kylvetään myös kevätrypsiä osana RypsiRapsi-foorumin koetoimintaa. Vuonna 2023 perustettu foorumi kokoaan yhteen öljykasvikentän toimijat ja pyrkii kehittämään öljykasvien viljelyä ja sen kannattavuutta. 

Kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan sekä satotasojen kasvattaminen on Apetitille merkittävää kotimaisen raaka-aineen saannin kannalta. VYR:n* 2024 kylvöalakyselyn mukaan kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalan odotetaan nousevan. 
 
”Syysöljykasvien talvehtiminen näyttää kohtuulliselta. Alueellista vaihtelua on paljon: siinä missä toiset ovat joutuneet tekemään uusintakylvöjä, on myös keskinkertaisia ja hyviäkin kasvustoja. Odotukset ovat kuitenkin positiiviset”, kertoo Apetitin kehitysasiantuntija Mikko Kaase. 
 
Viime päivinä lämmennyt sää on vauhdittanut peltojen kuivumista ja kylvöt ovat lähteneet kunnolla käyntiin. 

"Kevätrapseja on päästy jo kylvämään ja nyt toiveissa olisikin sopivia sateita, jotta kasvuun lähtö olisi nopeaa. Kevätrypsien kanssa ei ole vielä kiire ja totutusti rypsit kylvetään viljankylvöjen jälkeen. Rypsin myöhästytystä kylvöstä on saatu paljon hyviä kokemuksia, mutta riittävän kosteuden kanssa kannattaa olla tarkkana”, Kaase toteaa. 
 
*Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kylvöalakysely 2/2024