Lahjasoluperheille tukea tarjoavan Helminauhan rahoitus päättyy vaikka luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrät kasvoivat
Tuoreen hedelmöityshoitotilaston (THL) mukaan luovutetuilla sukusoluilla toteutettujen hoitojen määrät kasvoivat toista vuotta. Kehysriihen leikkausten vuoksi lahjasoluhoidoilla lapsen saaneille perheille tietoa ja tukea tarjoavan Helminauha-hankkeen toiminta joudutaan lopettamaan.
Lapsettomien yhdistys Simpukan alla toimiva Helminauha-hanke on tarjonnut vuodesta 2019 lähtien tietoa ja tukea lahjasoluhoitojen avulla lasta toivoville ja lahjasoluperheille. Kehysriihen leikkausten vuoksi perheiden hyvinvointia tukeva toiminta joudutaan lopettamaan vuoden 2025 aikana.
Kehysriihessä päätettyjen sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvien leikkausten vuoksi Helminauha-hankkeessa kehitetylle toiminnalle ei ole mahdollista hakea pysyvää rahoitusta.
"Toiminta on ollut monin tavoin vaikuttavaa ja kustannustehokasta ja tuottanut hyvinvointihyötyjä niin lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille kuin lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneille henkilöille. Olemme hyvin surullisia siitä, että lahjasoluperheille kehittämämme laaja toiminta, vertaistuki ja tietopankki joudutaan kehysriihen leikkausten vuoksi ajamaan alas. Mikään julkisen sektorin toimija ei tuota näitä palveluita, ja moni lahjasoluperhe jää vaille perheiden hyvinvointia tukevaa tietoa ja toimintaa", toteaa Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Helminauhan saaman palautteen mukaan lahjasoluhoidoilla lasta toivovat ovat saaneet Helminauhasta tukea päätökselleen lähteä hoitoprosessiin.
"Lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneet vanhemmat ovat saaneet tietoa siitä, miten lapselle puhutaan hänen lahjasolutaustastaan. Vanhemmat ovat kokeneet saaneensa vahvuutta vanhemmuuteen ja valmiuksia puhua lapselle lahjasolutaustasta. Tämä on ollut hyvin merkityksellistä koko perheen hyvinvoinnille."
Hankkeen toiminnan aikana yli 300 vanhempaa on osallistunut perhevalmennuksiin ja tilaisuuksiin, joissa heille on tarjottu tietoa lahjasolutaustasta lapselle puhumisen teemoista. Vertaisuuden kokemusta vahvistavilla perheleireillä toisiaan on kohdannut yli 300 lahjasoluperheen vanhempaa ja lasta. Vertaisten erilaisiin tapaamisiin on osallistunut tuhat lahjasoluhoidoilla lasta toivovaa tai lapsen saanutta. Hanke on kouluttanut satoja ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään lahjasoluperheitä.
Lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyminen on erityinen tapa muodostaa lapsiperhe
Koska lahjasoluperheissä osa tai kaikki lapsen geeneistä tulee sukusolujen lahjoittajalta, on lahjasolutausta osa lapsen tarinaa koko hänen elämänsä ajan. Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneella lapsella on oikeus kasvaa tietoon taustastaan koko elämänsä ajan, ja vanhemmat tarvitsevat lapselle puhumiseen tietoa ja tukea. Helminauha-hanke on ainut toimija Suomessa, joka on tarjonnut perheille tähän tukea.
"Tiedetään, että ne lahjasolutaustaiset, jotka ovat saaneet tiedon omasta taustastaan vasta myöhemmällä iällä, ovat kokeneet tiedon salaamisen hyvin loukkaavana. Se, että on saanut alkunsa lahjasoluhoidoilla ei ole hankala asia, vaan se, että tiedon ovat salanneet omat vanhemmat, joihin lapsen tulisi saada eniten luottaa. Vanhemmat kaipaavat tietoa lapselle puhumiseen. Nyt nämä hankkeessa kehitetyt vanhemmille tietoa tuottavat perhevalmennukset joudutaan lopettamaan", kertoo Huhtala surullisena.
Julkisen sektorin osuus lahjasoluhoidoista kasvanut
Syntyvyys on Suomessa ennätyksellisen alhaalla, mutta lahjoitetuilla sukusoluilla toteutettavien hoitojen määrät ovat edelleen kasvaneet. Lahjasoluhoitojen osuus kaikista hedelmöityshoidoista on vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan 24 %.
Vuonna 2022 syntyi 2567 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta. Kaikista sinä vuonna syntyneistä lapsista syntyi hedelmöityshoitojen avulla 5,9 %. Lahjasoluhoitojen avulla sai alkunsa 718 lasta, mikä on lähes kolmannes kaikista hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneista.
Lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille. Nykyään yhä suurempi osa lahjasoluhoidoista toteutetaan julkisella sektorilla. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2023 osuus oli 37 %, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 32 %. Julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista olikin vuonna 2023 enemmän kuin koskaan aiemmin. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 22.5.2024 julkaisemista hedelmöityshoitotilastoista.
"Kasvava joukko lahjasoluhoitojen avulla lasta toivovia on saanut hoitojen avulla lapsen. Helminauha-hankkeen tarjoama tieto ja tuki on vahvistanut monelle hoitoja pohtivalle, että tämä on itselle mahdollinen tapa muodostaa lapsiperhe. On tärkeää, että niin lasta toivovat kuin lapsen saaneet lahjasoluperheet saavat tietoa ja tukea tähän erityiseen lapsiperheellistymisen tapaan ja siihen, miten lapselle puhutaan hänen taustastaan", Huhtala sanoo.
Lahjasoluhoidot
- Hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja, joita voivat olla siittiöt, munasolut tai alkio.
- Tarjotaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoklinikoilla nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaariperheille.
- Säädellään hedelmöityshoitolailla, joka takaa lapsen oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyyden.
- Hoitoprosessiin kuuluu lahjasoluneuvonta. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilasto 2022–2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni HuhtalaHankevastaavaHelminauha-hanke
Helminauha-hankkeen verkostot, vaikuttaminen ja asiantuntijaluennot.
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme