Syntyvyys laskee – kuntien välillä suuria eroja
Syntyvyys on Suomessa laskenut vuodesta 2010, ja suunta näkyy myös kuntien ja maakuntien tasolla.
Syntyvyys kokonaishedelmällisyysluvulla mitattuna oli vuosina 2020–2023 yli 20 000 asukkaan kunnista matalin Tampereella (1,07 lasta), Joensuussa (1,07), Turussa (1,08) ja Savonlinnassa (1,12). Luvut selviävät syntyneet-tilaston uusista kuntakohtaisista tiedoista.
Jotta väestö uusiutuisi ilman muuttoliikettä, kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla noin 2,1.
Kokonaishedelmällisyysluku oli kunnista suurin Luodossa (3,61 lasta), Pyhännällä (3,37), Kinnulassa (3,19) ja Merijärvellä (3,04) vuosina 2020–2023, mutta näistäkin vain Luodossa se on viime vuosina noussut.
“Kunnat, joissa syntyvyys on yli kolme lasta naista kohden, ovat nykyään harvinaisuus Suomessa. Kun vielä vuosina 2008–2011 tällaisia kuntia oli yhteensä 17, vuosina 2020–2023 niitä oli enää neljä”, toteaa Tilastokeskuksen väestötilastojen yliaktuaari Juhana Nordberg.
“Syntyvyyden alueellisessa tarkastelussa näkyy kiinnostavasti kunnan väkiluvun ja kokonaishedelmällisyysluvun kohtalainen negatiivinen yhteys. Toisin sanoen, mitä suurempi kunta, sitä useammin syntyvyys on pientä”, Nordberg sanoo.
Lopullinen vuositilasto myös vahvistaa ennakkotiedon, että koko maan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26. Se on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi kyseisen jakson tasolla naisen koko hedelmällisyysiän ajan.
Syntyneistä noin 16 % syntyi vieraskielisille äideille, kun osuus oli 4 % vuonna 2000. Vuosina 2020–2023 synnyttäneistä suurimmat vieraskieliset kieliryhmät olivat venäjä (3 804 synnytystä), arabia (2 479), somali (2 259), viro (1 852), albania (1 304) ja englanti (1 271).
“Vieraskielisten äitien osuus synnyttäneistä on ollut nousussa lähes koko 2000-luvun. Samalla kun kotimaankielisille naisille syntyneiden lasten määrä on enimmäkseen laskenut vuodesta 2010 lähtien, vieraskielisille syntyneiden lasten määrä kasvaa”, toteaa Nordberg.
Vanhemmaksi tulleiden keski-ikä nousee yhä
Kaikkien biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä nousi 31,8 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä 30,3 vuoteen. Kaikkien biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä nousi taas 34,1 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä 32,2 vuoteen. Vanhemmaksi tulleiden keski-ikä on noussut loivasti jo vuosikymmeniä.
Vastasyntyneen ennakollinen elinajanodote oli vuonna 2023 pojilla 79 vuotta ja tytöillä 84,2 vuotta, selviää kuolleet-tilaston tiedoista. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,33:lla ja tytöillä 0,4 vuodella verrattuna vuoteen 2022. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku.
Kuolleita oli vuonna 2023 kaikkiaan 61 339, eli 1 880 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiJuhana NordbergYliaktuaari
Puh:0295 513 051juhana.nordberg@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku toukokuussa vähäisintä sitten loppuvuoden 202227.6.2024 08:02:09 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat toukokuussa koko maassa 2,8 % edellisestä vuodesta. Edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 1,0 %.
Joka toisella suomalaisella asuntokunnalla velkaa vuonna 2023, velat pienenivät edellisvuodesta18.6.2024 08:01:52 EEST | Tiedote
Suomalaisista asuntokunnista 51 prosentilla oli velkaa vuonna 2023. Veloista valtaosa eli 70 prosenttia oli asuntovelkaa. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 94 000 euroa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 114 800 euroa.
IT-alan työllisistä jo merkittävä osa on ulkomaalaistaustaisia14.6.2024 09:57:18 EEST | Tiedote
Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät nykyään yhtä usein erityisasiantuntijoina kuin suomalaistaustaiset, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissaan.
Nykyinen tai entinen puoliso pari- ja lähisuhdeväkivallan yleisin tekijä – miesuhrien määrä kasvoi lähes 10 prosenttia vuonna 202310.6.2024 08:06:03 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 12 300 uhria, joista aikuisten uhrien määrä kasvoi 3,2 % ja alaikäisten hieman yli kymmenyksellä vuoteen 2022 verrattuna.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat tuntuvasti vuonna 2023 – taustalla sähköntuotantorakenteen muutokset30.5.2024 08:01:55 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 % vuodesta 2022, kertoo Tilastokeskuksen tuore pikaennakko. Kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat 40,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO₂-ekv.), mikä on 5,1 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme