Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa
Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto.
Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.
Lähinnä kunnille sekä ympäristö- ja puutarha-alan yhdistyksille suunnatussa, helmi-maaliskuussa 2024 toteutetussa kyselyssä saatiin tietoa yhteensä 104:stä eri puolille Suomea perustetusta uusniitystä. Hieman alle puolet näistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput muissa Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.
Uusniittyjä on monenlaisia
Nyt julkaistussa yhteenvedossa uusniittyjen sijainnit on koottu kahdelle kartalle. Lisäksi käydään yksitellen läpi yhteensä 51 esimerkkikohdetta. Kohteet esitellään tarkemmin valokuvin, ja tämän ohella kerrotaan niiden perustamistavasta sekä kasvi- ja hyönteislajistosta. Kukin esimerkkikohde on sijoitettu kartalle tarkasti, mikä antaa kiinnostuneille mahdollisuuden käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä. Esimerkkikohteiden kautta lukija saa käsityksen uusniittyjen moninaisuudesta.
Uusniittyjä on esimerkiksi kaupunkien puistoissa, kerrostalolähiöissä, teiden varsilla, joutomaa-alueilla ja talojen katoilla. Pinta-alaltaan laajimmat uusniityt ovat syntyneet, kun vanhoja kaatopaikka- ja soranottoalueita on maisemoitu. Niittylajistoltaan erityisen monipuolisia uusniittyjä puolestaan löytyy esimerkiksi Helsingin Vuosaaren täyttömäeltä ja Vantaan Vehkalanmäeltä Kehä III -tien varrelta.
Yhteenvedosta käy ilmi myös se, että aina uusniityn perustaminen ei ole helppoa. Kuivana kesänä niittykasvien kylvöt voivat laajalti epäonnistua, ja siksi kylvöjä voi olla tarpeen tehdä useampana vuonna.
Uusniityn voi perustaa niin kunta kuin kuntalainenkin
Erilaiset luonnonniityt ja niitä täydentävät uusniityt ovat pölyttäjähyönteisten tärkeimpiä elinympäristöjä. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä pienetkin niittylaikut parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia merkittävästi. Ne kytkevät isompia niittymäisiä alueita toisiinsa, helpottavat niittylajiston leviämistä ja auttavat muodostamaan monipuolista niittyverkostoa rakennettuun ympäristöön.
Uusniittyjen määrästä ja sijainneista on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti julkista tietoa. Nyt julkaistu yhteenveto paikkaa tätä puutetta. Valtaosa yhteenvedon kaupunkiniityistä on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiveena onkin, että yhteenveto kannustaisi niittyjen perustamiseen. Uusniittyjä voivat perustaa paitsi kunnat, myös kansalaiset omiin pihapiireihinsä.
Uusniityt ovat näkyvästi esillä myös 15.–16.6.2024 järjestettävässä Pölyttäjäviikonlopussa. Silloin pölyttäjiä on toivottavaa havainnoida erityisesti taajamien uusniityillä ja pihapiireissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 331
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 164
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kommunernas konsumtionsbaserade utsläpp långt ifrån en hållbar nivå17.12.2024 06:01:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral (Syke) har publicerat alla finländska kommuners konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp från 2019. Enligt resultaten är kommunerna i Finland mycket långt ifrån hållbar konsumtion.
Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta17.12.2024 06:01:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Hushållen behövs för klimattalko - Den förnyade räknaren Klimatdiet.fi hjälper till att bedöma det egna koldioxidavtrycket17.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Hushållens koldioxidavtryck har minskat betydligt under 2000-talet, från cirka 14 ton koldioxidekvivalenter (CO2e) till 7,7 ton. Orsaken är dock inte att finländarnas konsumtionsvanor skulle ha förändrats, utan att växthusgasutsläppen från produktionen minskat både i Finland och utomlands.
Kotitalouksia tarvitaan ilmastotalkoisiin - Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen17.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.
Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme