Lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seuranta kehittyi valtakunnallisesti – apuna kattavat rekisteritiedot

Ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet maailmalla ja Suomessa. Terveystieteiden maisteri Päivi Mäki tutki väitöskirjassaan 2–17-vuotiaiden lasten ja nuorten ylipainoa ja lihavuutta Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää valtakunnallista lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyden seurantaa.

Valtakunnallisesti kattava, mitattuihin pituus- ja painotietoihin perustuva seurantatieto on puuttunut Suomesta 2010-luvulle asti, vaikka lasten kasvua seurataan säännöllisesti lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.

Väitöstutkimuksessa Mäki pilotoi yhdessä tutkimusryhmän kanssa pituus- ja painotietojen keräämistä lastenneuvoloista ja kouluterveydenhuollosta vuosina 2007–2009 toteutetussa Lasten terveysseurannan kehittäminen -hankkeessa (LATE).

Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo) käynnistyi 2010-luvulla ja mahdollisti lasten pituus- ja painotietojen keräämisen lastenneuvoloista ja kouluterveydenhuollosta THL:n ylläpitämään kansalliseen rekisteriin. Tutkimusryhmä hyödynsi ensimmäistä kertaa Avohilmo-rekisterin pituus- ja painotietoja tutkimuksessaan.

Lisäksi Mäki tutki perheiden sosiodemografisten tekijöiden ja muiden perhetekijöiden, kuten vanhempien painoindeksin, yhteyttä lasten ylipainoon. Hän yhdisti Avohilmo-rekisterin pituus- ja painotietoja Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perheen sosiodemografisista tekijöistä, kuten vanhempien koulutuksesta, perheen käytettävissä olevista tuloista ja asuinkunnasta.

Luotettavia tietoja tarvitaan lasten terveyden edistämisen suunnitteluun

Väitöstutkimuksen tuloksia on hyödynnetty Suomessa 2–16-vuotiaiden lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyden seurannan kehittämisessä. Valtakunnallisia ja alue- ja kuntatason tuloksia on raportoitu vuodesta 2019 alkaen THL:n FinLapset-rekisterissä.  

Mäen väitöstutkimuksen mukaan valtakunnallista seurantaa voisi laajentaa kattamaan myös 16–17-vuotiaiden ikäryhmän, joka tällä hetkellä puuttuu rekisteristä. Väitöskirjan mukaan tarkasteluun voisi ottaa mukaan myös perheen sosioekonomisen aseman.

– Luotettavia seurantatietoja lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyydestä tarvitaan terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi, lasten terveyden edistämisen suunnitteluun ja toimien vaikuttavuuden seurantaan, Mäki sanoo.

Yhteiskunnalliset toimet voivat helpottaa yksilön valintoja

Mäki korostaa, että seurantatiedon lisäksi tarvitaan yhteiskunnallisia toimia, joilla voidaan helpottaa lasten ja lapsiperheiden elintapoihin liittyviä valintoja riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta.

– Lasten lihavuuden ehkäisy on ennen kaikkea lasten ja koko perheen terveellisten elintapojen edistämistä, Mäki korostaa.

Esimerkiksi elinympäristöä voidaan kehittää niin, että terveelliset elintavat ja valinnat ovat kaikille sosioekonomisesta taustasta riippumatta luontevia ja mahdollisimman helppoja.

– Tällaisia kehittämistoimia ovat esimerkiksi kattavan, hyvin hoidetun ja valaistun kevyen liikenteen verkoston ja liikkumiseen innostavien lähiliikuntapaikkojen, kuten leikkipaikkojen ja urheilukenttien rakentaminen. Ruokaympäristöä voidaan kehittää yhteiskunnallisin toimin, esimerkiksi terveysperusteisella verotuksella ja rajoittamalla epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia, Mäki sanoo.

Fakta: Ylipaino ja lihavuus lapsilla ja nuorilla

• Tutkimuksen mukaan yli neljäsosalla 2–16-vuotiaista pojista ja lähes viidesosalla tytöistä oli ylipainoa tai lihavuutta.
• 16–17-vuotiaiden ikäryhmässä ylipainoa tai lihavuutta oli 28 prosentilla pojista ja 22 prosentilla tytöistä.
• Tutkimuksen mukaan vanhempien painoindeksi ja koulutus olivat vahvimpia lasten ylipainoon yhteydessä olevia tekijöitä.
• Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys oli asukasluvultaan pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa asuvilla lapsilla suurempi kuin suurissa ja kaupunkimaisissa kunnissa.

Tutkimusaineistot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lasten terveysseurannan kehittäminen -hankkeen (LATE) tutkimusaineisto vuosilta 2007–2009, THL:n Avohilmo-rekisterin aineistot vuosilta 2014–2015, 2016–2017 ja 2018–2019 sekä aineisto, johon yhdistettiin Avohilmo-rekisterin lasten pituus- ja painotietoaineisto vuodelta 2018 ja Tilastokeskuksen aineisto lapsen vanhempien sosioekonomisesta asemasta (vanhempien koulutus, perheen käytettävissä olevat tulot) ja muista sosiodemografisista tekijöistä (asuinkunnan kaupunkimaisuus-maaseutumaisuus).


TtM Päivi Mäki väittelee 31.5.2024 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lasten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys ja yhteys sosiodemografisiin ja muihin perhetekijöihin - Valtakunnallisen seurannan kehittäminen". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopisto, Päärakennuksen Pieni Juhlasali, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori Riitta Veijola, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Tea Lallukka.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis 113/2024. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätietoja:

Päivi Mäki, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
p. 029 524 8612
paivi.maki@thl.fi