Korkeasaaren eläintarha

Nuori partakorppikotka matkustaa Korkeasaaresta luontoon Saksan Alpeille

Jaa

Korkeasaaren nuori partakorppikotka on matkalla kohti lajinsa elinaluetta Alpeilla. Jo kolmantena vuotena peräkkäin Korkeasaaressa kuoriutunut partakorppikotka pääsee luontoon osana lajin suojeluhanketta. Edellisvuosina nuoria partakorppikotkia on vapautettu Andalusiaan ja Korsikalle. Tavoitteena on vahvistaa tämän Euroopassa vaarantuneen lajin populaatiota.

Partakorppikotka Qotka lähdössä Korkeasaaresta.
Partakorppikotka Qotka lähdössä Korkeasaaresta. Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Helmikuun lopussa Korkeasaaren partakorppikotkaparille kuoriutunut poikanen on kasvanut vanhempiensa hyvässä hoidossa. Qotka-nimen saanut koiraspoikanen painaa jo 7 kiloa. Se saavuttaa lentokyvyn noin kuukauden kuluessa, kun sen sulat kasvavat. 

Partakorppikotkan matka Helsingistä Wieniin taittui lentokoneen siivin. Itävaltalaisessa suojelukeskuksessa nuoren linnun siipiin valkaistaan merkit tulevaa tunnistusta helpottamaan. Sieltä mukaan lähtee toinen tänä keväänä kuoriutunut partakorppikotka.

Nuoret partakorppikotkat vapautetaan Saksan Baijerissa, Berchtesgadenin kansallispuiston jylhissä maisemissa. Linnut kannetaan kuljetuslaatikoissa ylös vuorelle, kallioluolassa sijaitsevaan keinopesään. Niitä ruokitaan, kunnes ne ovat valmiita nousemaan lentoon ja etsimään itse ravintonsa vuoristosta. Lintujen liikkeitä seurataan niiden ensimmäisten vuosien ajan GPS-lähettimien avulla. Samalta paikalta on aiemmin noussut siivilleen kuusi eläintarhoissa kuoriutunutta partakorppikotkaa nykyisen, vuonna 2021 alkaneen hankkeen tiimoilta. Tavoitteena on vahvistaa itäisten Alppien partakorppikotkakantaa, jossa kanta on elpynyt hitaammin kuin muualla Alpeilla.

Euroopassa partakorppikotkien kasvattamiseen osallistuu yli 40 eläintarhaa. Euroopan eläintarhojen suojeluohjelmassa kuoriutui tänä vuonna ennätykselliset 44 poikasta, joista 25 vapautetaan luontoon lajin elinalueille. Luontoonpalautuksia tehdään Saksan lisäksi yhdeksässä eri paikassa Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Loput poikasista jäävät kasvamaan eläintarhoihin ja niistä tulee aikanaan luontoon palautettavien lintujen vanhempia.

Partakorppikotka on yksi maailman suurimmista lentävistä linnuista; sen siipien kärkiväli on lähes kolme metriä. Laji hävisi Alpeilta viime vuosisadan alussa vainojen seurauksena. Vuodesta 1986 lähtien nuoria partakorppikotkia on palautettu Alppien luontoon tiiviissä yhteistyössä 1970-luvulla perustetun eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelman kanssa. Alppien populaatio on kokonaan peräisin eläintarhoissa kuoriutuneista linnuista, joista ensimmäiset ovat saaneet omia jälkeläisiä luonnossa 1990-luvulla. Nykyään Alpeilla liitää jo yli 300 partakorppikotkaa.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Eläintenhoitaja Jonne Stenroth nostaa Qotkan kotipesästään, isä Gandalf seuraa vieressä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Eläintenhoitaja Jonne Stenroth nostaa Qotkan kotipesästään, isä Gandalf seuraa vieressä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Partakorppikotka Qotka lähdössä Korkeasaaresta. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Partakorppikotka Qotka lähdössä Korkeasaaresta. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Partakorppikotka matkustaa kuljetuslaatikossa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Partakorppikotka matkustaa kuljetuslaatikossa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren nuori amurintiikeri muutti Tallinnaan ja toinen jäi kotisaarelleen17.6.2024 14:38:41 EEST | Tiedote

Korkeasaaren amurintiikerisiskokset ovat nyt omilla reviireillään. Toinen nuorista tiikereistä siirrettiin viime viikolla Tallinnan eläintarhaan, jonne avautuu tänä kesänä uusi Tiikerilaakso. Toinen naaras jää Korkeasaareen ja saa aikanaan geneettisesti sopivan lisääntymiskumppanin. Uhanalaiset amurintiikerit kuuluvat eläintarhojen yhteiseen suojeluohjelmaan, jossa eläinten lisääntymisiä ja siirtoja ohjaa lajikoordinaattori.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye