70 % kokee yhteisöllisyyttä työssä – muilla kokemukset heikentyivät entisestään
Työssäkäyvien yhteisöllisyyden kokemukset polarisoituvat, kertoo Miten Suomi voi? -tutkimus. Noin joka neljäs kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssä. Tulosten mukaan sitä edistäviä tekijöitä olivat erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen, kun taas työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit olivat suurimpia riskejä yhteisöllisyydelle.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 30.5.2024
Työssäkäyvistä noin 70 prosenttia kokee yhteisöllisyyttä työssä. Noin joka neljännen kohdalla yhteisöllisyys on vahvalla tasolla.
Yhteisöllisyys muodostuu luottamuksesta työkavereihin sekä siitä, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi omassa työyhteisössä. Lähityössä yhteisöllisyyttä koetaan hieman vähemmän kuin hybridityössä, mutta saman verran kuin pelkässä etätyössä. Vähiten yhteisöllisyyttä kokivat osa-aikaista työtä tekevät sekä yksin asuvat vastaajat.
Yhteisöllisyyden kokemuksia selvitettiin Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen teemajulkaisussa. Jo aiemmin tutkimusryhmä oli havainnut, että kokoaikaisessa etätyössä yleinen yksinäisyys oli kasvanut. Työssä koettua yhteisöllisyyttä koskevat kysymykset lisättiin tutkimukseen kesällä 2023.
– Samalla kun selkeästi suurempi osa kokee työssään pikemminkin yhteisöllisyyttä kuin sen puutetta, missään tutkituissa ryhmissä ei havaittu yhteisöllisyyden vahvistumista, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys heikentyi erityisesti sillä kolmanneksella, joilla se oli jo lähtökohtaisesti verrattain heikkoa. Lisäksi yhteisöllisyyden heikentymistä havaittiin määräaikaisilla työntekijöillä, johtajilla ja nuorilla aikuisilla.
Reilu kohtelu ja palveleva johtaminen rakentavat yhteisöllisyyttä
Erot työoloissa voivat selittää heikompia yhteisöllisyyden kokemuksia esimerkiksi osa-aikaisilla ja nuorilla työntekijöillä.
Tulosten mukaan erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen voivat edistää yhteisöllisyyttä. Suurimpina riskeinä yhteisöllisyydelle havaittiin työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen työssä on tärkeää, koska se voi edistää työhyvinvointia, pystyvyyttä ja työpaikkaan sitoutumista sekä torjua yleistä yksinäisyyttä.
– Työelämän kehittämisessä on viime vuodet puhuttu autonomiasta ja itseohjautuvuudesta. On korkea aika kiinnittää yhtä lailla huomiota yhteisöllisyyteen ja sitä lisääviin sosiaalisiin voimavaroihin työssä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Jos työpaikalla koetaan yhteisöllisyyden puutetta, sen vahvistaminen on nähdäksemme merkittävä mahdollisuus työpaikoille lisätä hyvinvointia, motivaatiota ja sitä kautta työpaikkaan sitoutumista ja tuottavuutta, Hakanen jatkaa.
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Miten Suomi voi -tutkimus
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina.
- Yhteisöllisyyttä koskevat tulokset perustuvat väestökyselyaineistoon, joka kerättiin kahdessa vaiheessa samoilta vastaajilta: kesällä 2023 ja loppuvuonna 2023.
- Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? -tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.
- Tutustu aiempiin tutkimusjulkistuksiin hankkeen sivulla: Miten Suomi voi?
- Liitteenä tuloskooste (pdf).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
![Työterveyslaitoksen logo.](/data/images/public/69819005/70259817/b09004cd-3457-4a7a-a54d-1e1c6160ea98-w_780.png)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Väestörakenteen muutosvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen14.6.2024 11:59:53 EEST | Uutinen
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Jatkokaudella hankkeen tutkimuksen ja vuorovaikutustoiminnan on tarkoitus vastata erityisesti ajankohtaisiin, hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin. LIFECON-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma ja sitä toteuttavat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
Undersökning: hantering av arbetsbelastningen måste utgöra en del av beredskapsplaneringen13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Vid arbetsplatsernas beredskapsplanering beaktas sällan tryggandet av arbetstagarnas funktionsförmåga och arbetshälsa. Särskilt i säkerhetskritiska arbeten är det dock just människans funktionsförmåga som avgör hur man presterar på arbetsplatsen. Hantering av arbetsbelastningen måste därför utgöra en del av beredskapsplaneringen.
Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Study: workload management needs to be incorporated into contingency planning13.6.2024 08:30:00 EEST | Press release
Workplace contingency planning rarely takes into account the safeguarding of employees’ functional capacity and well-being at work. However, especially in safety-critical work, the performance of the workplace depends on the functional capacity of people. Therefore, workload management needs to be incorporated into contingency planning.
Kutsu 11.6.2024: Maahanmuuttajien perheenyhdistäminen, lainsäädäntö ja väestön kehitys10.6.2024 22:29:29 EEST | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks tarjoaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta "Perheenyhdistäminen ja väestön kehitys – lainsäädännön vaikutus kotoutumiseen" 11.6. klo 14–15
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme