Väitös: Päihdekuntoutus ja vankila tiiviimmin yhteydessä toisiinsa
Huumeidenkäytön normalisoituminen ja rankaisujärjestelmän aiempaa kuntouttavampi rooli ovat lähentäneet päihdehoito- ja vankilainstituutioita. Toisaalta rikollisuutta tulisi käsitellä päihdehoidossa systemaattisemmin, koska merkittävällä osalla päihdehoidon asiakkaista on vankilatausta ja he ovat suuressa riskissä joutua vankilakierteeseen.
A-klinikkasäätiön tutkija Teemu Kaskela tarkastelee väitöskirjassaan sitä, miten kaksi 1990-luvun tapahtunutta suurta muutosta - huumeiden käytön normalisoituminen ja kriminaalipolitiikan kuntoutusajattelullinen siirtymä - näkyvät vankiloiden käytännöissä ja päihdehoidon asiakaskunnassa.
Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja pohjautuu etnografiseen havainnointiin ja haastatteluihin vankiloiden päihdekuntoutusohjelmissa sekä laajaan päihdehoidon asiakastietoja ja viranomaisrekistereitä yhdistävään tilastolliseen aineistoon. Väitöskirjan johtopäätöksen voi tiivistää siihen, että vankila- ja päihdehoitoinstituutiot ovat 2000-luvulla kietoutuneet aiempaa tiukemmin yhteen myös käytännön tasolla.
Päihdehoidossa tulisi ottaa huomioon rikostausta
Väitöskirjassa tutkittiin päihdehoitolaitoksen asiakkaiden hoitojakson jälkeistä riskiä tehdä vankeuteen johtava rikos. Neljäsosassa hoitojaksoista asiakkaalla oli ehdoton vankeustuomio ja lähes viidesosassa asiakas teki vankeuteen johtavan rikoksen viiden vuoden sisällä hoitojakson loppumisesta. Riski oli suurempi, mikäli hoitojakso päättyi keskeytykseen. Rikosseuraamustaustaisten päihteitä ongelmallisesti käyttävien naisten rikosriski ei juuri poikennut miehistä, vaikka muuten miesten riski tehdä rikoksia on merkittävästi suurempi.
”Vankeus on osa monen päihdehoidon asiakkaan elämänkulkua ja tiedämme rikollisuuden usein linkittyvän päihdeongelmiin. Se tulisikin ottaa huomioon hoidossa selvittämällä systemaattisesti asiakkaan rikollisuuden riskitekijöitä ja miettimällä kuinka rikollisen käyttäytymisen ehkäisemisen voisi ottaa huomioon hoidossa”, Kaskela kertoo.
Kuntouttamista kontrollin rinnalle
Väitöskirjan pohjalta voidaan todeta, että kuntouttamiseen tähtäävä ajattelu on normalisoitunut osaksi vankiloiden arkea rikosten sovittamiseen tähtäävän kontrolliajattelun rinnalle.
Kuntoutusajattelu on johtanut siihen, että henkilökunta ja vangit toimivat usein kahdessa eri roolissa: kuntoutujina ja kuntouttajina sekä toisaalta rangaistavana ja rangaistuksien täytäntöönpanijoina. Kuntoutusohjelmien ohjaajat olivat merkittävässä roolissa osallistuvien vankien arjessa, sillä vangit suhtautuivat heihin paljon myönteisemmin kuin vartijoihin. Heidän kauttaan hoidettiinkin myös vankila-arkeen ja vapautumiseen liittyviä käytännön asioita, jotka eivät suoraan liittyneet kuntoutusohjelmiin.
Teemu Kaskelan väitöskirja tarkistetaan Helsingin yliopistossa 7.6.2024 kello 12 alkavassa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjänä on kriminologian professori Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus järjestetään Kielikeskuksen salissa 115 (Fabianinkatu 26, Helsinki). Väitöstilaisuutta voi seurata myös netistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja VirolainenViestintäjohtajaA-klinikkasäätiö
Puh:050 4435 116tarja.virolainen@a-klinikkasaatio.fiTeemu KaskelaTutkijaA-klinikkasäätiö
Puh:050 4300 545teemu.kaskela@a-klinikkasaatio.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
A-klinikkasäätiö on addiktioiden asiantuntijaorganisaatio, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihde- ja riippuvuushaittoja. Rakennamme inhimillisempää yhteiskuntaa ja keskitymme toiminnassamme etenkin kohtaavaan työhön, verkkoauttamiseen ja addiktiotutkimukseen. A-klinikkakonserniin kuuluu säätiön omistama A-klinikka Oy, joka tuottaa päihde- ja mielenterveyspalveluja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta A-klinikkasäätiö
Maksuton matalan kynnyksen terapiapalvelu vastaa nuorten kasvaviin mielenterveyshaasteisiin10.4.2024 09:01:44 EEST | Tiedote
Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on ollut hälyttävän suurta ja jonot palveluihin ovat pitkiä (Kouluterveyskysely 2023, Nuorisobarometri 2022). Mielenterveyden haasteet näkyvät kotona, kouluissa, työpaikoilla sekä vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten keskus ja A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki tarjoavat yhteistyössä videovälitteistä terapiapalvelua alle 29-vuotiaille, mahdollistaen nopean pääsyn terapiatapaamiseen.
Hallituksen suunnitelmat heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia9.4.2024 08:45:10 EEST | Tiedote
A-klinikkasäätiö, Aseman Lapset ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry ovat vakavasti huolissaan hallituksen suunnittelemista toimista, jotka kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Samalla kun hallitus suunnittelee alkoholin saatavuuden lisäämistä, kohdistetaan lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön isoja leikkauksia. Merkittävästi heikentymässä ovat niin etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen, lastensuojelun jälkihuollon kuin Kelan matalan kynnyksen kuntoutuspalveluiden toimintaedellytykset.
Näyttelijä Elina Aalto ja A-klinikkasäätiö yhteistyöhön nuorten hyväksi20.12.2023 13:36:03 EET | Tiedote
Näyttelijä Elina Aalto ja A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on tarjota tietoa, tukea ja samaistumispintaa nuorille, joiden arkea varjostavat vanhempien tai läheisten riippuvuusongelmat.
A-klinikkasäätiön joulukampanja nostaa esille addiktioiden kanssa kamppailevat ja heidän lähipiirinsä kokeman huolen19.12.2023 08:00:00 EET | Tiedote
A-klinikkasäätiö on tehnyt luovan toimiston Sherpan kanssa joulukampanjan, jonka ytimessä on addiktioista kärsivien lähipiiri ja heidän kokemansa inhimillinen kärsimys.
A niin kuin addiktio -podcastissa pohditaan, mikä tässä ajassa lisää riippuvuuksia14.11.2023 10:14:09 EET | Tiedote
A-Klinikkasäätiön uudessa podcastsarjassa palkittu toimittaja Asta Leppä etsii vieraidensa kanssa syitä addiktioihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme