Alle 3-vuotiaiden lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulee turvata
Hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen perusta luodaan jo aivan varhaislapsuudessa. Viime vuosikymmeninä varhaiskasvatusta on kehitetty Suomessa merkittävästi ja sen asema osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua on vahvistunut. Pienimmät lapset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle, ja kuitenkin mitä pienempi lapsi on, sitä merkittävämpää on esimerkiksi henkilöstön pysyvyys sekä sujuva yhteistyö kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Tämä edellyttää toimia niin kansallisella tasolla kuin kuntatasolla.
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpiä hänelle varhaiskasvatuksessa ovat pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet niin aikuisten ja lasten välillä kuin vertaisryhmässä. Henkilöstön riittävyyteen liittyviä kysymyksiä on ratkottava kansallisella tasolla ja myös kaikkein pienimpien oikeus koulutettuun, kelpoisuusehdot täyttävään ja pysyvään henkilöstöön tulee pystyä turvaamaan. Alan pitovoimaa voidaan parantaa pitämällä huolta henkilöstön hyvinvoinnista sekä varmistamalla päiväkodin johtamisen edellytykset. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä tulee kuulla, kun työolosuhteita kehitetään.
Henkilöstön vaihtuvuus ja lapsiryhmän kokoonpanon muutokset aiheuttavat ryhmään helposti levottomuutta ja turvattomuutta ja vaikeuttavat vertaisryhmän muodostumista. Ryhmän pysyvyys tulee huomioida koko toimintavuoden ajan, silloinkin, kun osa lapsista täyttää sen aikana kolme vuotta. Päätösten tulee perustua pedagogisiin ja lapsen hyvinvointia tukeviin perusteluihin, ei taloudelliseen tehokkuuteen.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tukea tulee kohdentaa riittävästi myös pienimpien lasten tueksi. Tällä hetkellä tuen järjestelmää ja muotoja sovelletaan vain joiltain osin tai ei ollenkaan alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla. Varhaisessa vaiheessa saatu tuki on yleensä lapsen kannalta vaikuttavinta ja resurssinäkökulmasta tehokkainta.
Tiivis ja toimiva yhteistyösuhde kotien kanssa on erityisen tärkeä lapsen varhaisvuosina, jolloin lapsen kehitys ja oppiminen on nopeaa. Tätä varten on varattava aikaa ja resursseja. Myös varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten, kuten lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun, välinen yhteistyö on merkittävässä roolissa. Hyvinvointialueuudistuksen myötä monet yhteistyön tavat ovat muuttuneet, joten on varmistettava, että niiden rakenteet ovat kunnossa ja tiedossa.
Varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön vaikuttavat niin erilaiset perhevapaat kuin työelämän käytännöt. Jotta vanhemmat voivat itselleen sopivalla tavalla sovittaa yhteen perheen ja työn vaatimuksia, tulee varhaiskasvatuspolitiikkaa, perhevapaajärjestelmää ja työelämän joustoja käsitellä kokonaisuutena. Tämä edellyttää tiiviimpää kansallisen tason yhteistyötä eri ministeriöiden, muiden kansallisen tason toimijoiden ja hallituskausien välillä.
Parhaimmillaan toimiva varhaiskasvatuksen kokonaisuus turvaa lapsen oikeutta hyvinvoivaan perheeseen, hyvään hoitoon ja varhaiskasvatukseen, edistää vanhempien mahdollisuutta yhdistää perhe- ja työelämä sekä lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi tarvitaan kestäviä poliittisia päätöksiä!
Fakta: Alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatus Suomessa
- Viime vuosina alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa esimerkiksi vanhempien aikaistunut siirtyminen työelämään sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin tehdyt tulorajojen nostot.
- Vuonna 2022 yksivuotiaista lapsista 42,3 prosenttia ja kaksivuotiaista lapsista 73,9 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen.
- Joissakin kunnissa kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehtona on, että perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona, mikä rajoittaa vanhempien sisarusten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen.
- Vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa lisättiin muun muassa ei-synnyttäneelle vanhemmalle kiintiöidyn vapaaosuuden pituutta sekä vanhempainvapaan joustavuutta. Vanhempainvapaan jälkeen lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.
- Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukainen ratkaisu toteuttaa lapsen oikeuksia ja varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita.
Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut 3.6.2024 uuden politiikkasuosituksen, jonka on valmistellut keskusliiton yhteydessä toimiva kansallinen OMEP-toimikunta. Tutustu suositukseen täällä: https://www.lskl.fi/julkaisut/politiikkasuositus-miten-alle-3-vuotiaiden-lasten-korkeatasoinen-varhaiskasvatus-varmistetaan/
Lisätietoja antavat:
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa, OMEP-toimikunnan puheenjohtaja, milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552
- Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, OMEP-toimikunnan sihteeri, kaisu.muuronen@lskl.fi, p. 050 5696697
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuli HurskainenJohtaja, viestintä ja vaikuttaminenLastensuojelun Keskusliitto
Puh:0503533480juuli.hurskainen@lskl.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Lastensuojelun Keskusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto on keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto
Kehysriihen päätökset ovat kylmää kyytiä lapsille, nuorille ja perheille17.4.2024 08:03:54 EEST | Tiedote
Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että hallituksen on tehtävä lapsivaikutusten arvioinnit huolellisesti ennen kuin esitykset tuodaan eduskuntaan.
Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto eurovaaleihin 2024: Euroopan unionin on turvattava lasten tulevaisuus9.4.2024 08:37:35 EEST | Tiedote
EU-vaalit käydään poikkeukselliseen aikaan. Epävakaa maailmanpoliittinen ja taloudellinen tilanne vaikuttavat lapsiperheiden arkeen kaikkialla Euroopassa. Kriisien keskellä tarvitaan toivoa paremmasta. Lapsi- ja perhejärjestöt esittävät kahdeksaa keinoa lapsen oikeuksien vahvistamiseksi Euroopan unionissa.
Lasta on tuettava vanhemman sairastaessa20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Vanhemman vakava tai pitkäkestoinen sairastaminen voi vaikuttaa merkittävästi perheessä elävän lapsen hyvinvointiin. Sairastavien vanhempien lasten erityisen tuen tarpeita ei huomioida tarpeeksi palvelujärjestelmässämme. Lastensuojelun Keskusliiton uusi politiikkasuositus tarjoaa keinoja vähentää vanhemman sairastamisen haitallisia vaikutuksia lapselle.
Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto kehysriiheen 2024: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on turvattava6.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat, ettei hallitus lisää lapsiperheköyhyyttä ja heikennä perheiden hyvinvointia kehysriihen päätöksillä. Lyhytnäköiset sopeutukset tulevat kalliiksi tulevaisuudessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun kustannusten kasvuna.
”Joku, jolle puhua” – lastensuojelun kokemusasiantuntijat kaipaavat ihmisen näköistä apua1.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Lastensuojelun epäkohdista käydään Suomessa jatkuvaa keskustelua. Lastensuojelun Keskusliiton uusi julkaisu valaisee kattavasti asiakkaiden ajatuksia lastensuojelun kehitystarpeista ja onnistumisen paikoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme