Häme sai keväällä kaksi Helmi-keskittymää
Hämeen alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä jätti keväällä Helmin valtakunnalliselle seurantaryhmälle kaksi hakemusta Helmi-keskittymistä: maaliskuussa Helmikauden keskittymästä ja toukokuussa Vanajaveden seudun keskittymästä yhdessä Pirkanmaan alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Seurantaryhmä hyväksyi molemmat hakemukset, ja Hämeen ELY-keskuksen toimialueella onkin nyt kaksi Helmi-keskittymää, yksi kummassakin maakunnassa.
![Jalohaikara Vanajavedellä](/data/images/public/69817876/70269418/ff2b80d9-6084-4bac-8b27-a4bf58be8a77-w_720.jpg)
Helmikauden keskittymä ulottuu Luhdanjoelta Vesijärven rannoille
Maaliskuussa perustettu Helmikauden keskittymä sijoittuu Asikkalan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan kuntien alueelle. Keskittymä pitää sisällään erilaisia ekologisia kokonaisuuksia. Keskittymäalueen ytimen muodostavat Salpausselän eteläpuoleisista lähteistä alkunsa saava Luhdanjoen tulviva jokilaakso, pääosin Vesijärven rannoilla sijaitseva Kutajärven Natura-alue ja Tiirismaan Natura-alue lehtoineen.
Inspiraatiota nimeensä keskittymä on saanut pitkästä historiastaan. Alueella on edelleen nähtävissä runsaasti jääkauden merkkejä, ja keskittymän alueella on myös Suomen vanhimpia tunnettuja ihmisen asuinpaikkoja. Ajan saatossa ihminen on toiminnallaan lisännyt keskittymäalueen monimuotoisuutta esimerkiksi avoimia alueita ylläpitämällä, mutta nykyhetkeen tultaessa alueella korostuvat ennen kaikkea maankäytön muutokset ja muu ihmisvaikutus monimuotoisuuden heikentäjänä.
Alueella on myös saatu aikaan paljon parannuksia ympäristön tilaan. Esimerkiksi Vesijärven laadun kohentamiseksi on tehty jo pitkään ja systemaattisesti töitä. Keskittymäaluetta voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti esimerkiksi valuma-aluetaso huomioiden samankaltaisten onnistumisten saavuttamiseksi.
Idea keskittymän perustamisesta seudulle syntyi Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piiriltä ja Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä, minkä jälkeen organisaatiot laajasti viranomaistahoista säätiöihin ja edunvalvontajärjestöihin innostuivat keskittymäajatuksesta alueelle, ja hakemusprosessi saatiin vietyä maaliin. Kun luonnonhoitotöihin saakka päästään, alue voi alkaa vähitellen kehittyä jääkauden jälkeisten aikakausien kautta kohti ihmisen ja luonnon tasapainon helmikautta.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817876/70269418/a1b62233-3516-4c66-9473-3135b57af72d-w_720.jpg)
Vanajaveden seutu on Hämeen ja Pirkanmaan yhteinen Helmi-keskittymä
Vanajavesi on alueensa suurin ja monimuotoisin vesistö, ja valuma-alueineen se edustaa Järvi-Suomen eteläosien monimuotoista ympäristöä ja pitkää maankäyttöhistoriaa. Aluetta luonnehtii muun muassa perinnebiotooppihistoria, Etelä-Hämeen lehtokeskus sekä Salpausselän jatkeena olevat pitkittäisharjujaksot.
Maantieteellisesti keskittymä kattaa Vanajaveden vesistön ja sen valuma-alueen ylävirran suunnasta Hämeenlinnan Miemalanselältä Vanajanselkään sekä siitä Lempäälän Herralanvuolteelle ja Sarvikkaalle saakka. Keskittymä onkin muodostettu Pirkanmaan ja Hämeen alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien yhteistyönä, ja on ensimmäinen kahden maakunnan alueelle ulottuva Helmi-keskittymä.
Alue on myös erinomainen esimerkki veden laadun merkittävästä parantumisesta 1980-luvulta nykypäivään. Vaikka veden laatu on kohentunut, alueen luontotyypit ja elinympäristöt vaativat edelleen hoitoa ja ennallistamista. Hämeessä ja Pirkanmaalla toimii vesien- ja luonnonhoidon verkostoja, joilla on kokemusta laajoista hankkeista ja yhteistyöstä. Olemassa olevia yhteyksiä voidaankin hyödyntää myös tulevan keskittymän hyväksi. Näin tapahtui jo hakemusvaiheessa, kun Vanajavesikeskus teki suuren työn keskittymähakemuksen valmistelemiseksi.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817876/70269418/2a7ad2e1-e256-4f62-8565-fc2e359d5d90-w_720.jpg)
Helmi-ohjelmassa kaikki toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen
Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jossa hoidetaan ja kunnostetaan lintuvesiä, metsiä, soita, perinnebiotooppeja ja pienvesiä. Helmi-ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdentaa Helmi-keskittymille, jotta tehtävät toimenpiteet ovat toisiaan tukevia ja siten mahdollisimman ekologisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita.
Hämeen alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä koostuu muun muassa viranomaisista, kunnista, luonnonsuojelu-, metsänhoito- ja vesienhoitoyhdistyksistä sekä metsäteollisuuden edustajista. Helmi-yhteistyöryhmän tehtävänä on parantaa alueellista yhteistyötä ja viestintää, sekä ehdottaa Helmi-keskittymiä Helmin valtakunnalliselle seurantaryhmälle.
Helmi-keskittymille ei määritetä tarkkoja rajaviivoja, ja keskittymät voivat myös laajeta tulevaisuudessa. Helmi-ohjelmassa luonnonhoidon toimenpiteitä tehdään niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella, ja monen organisaation toimesta. Maanomistajille kaikki Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat vapaaehtoisia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Isotalo, luonnonsuojeluasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, anna.isotalo@ely-keskus.fi
Heini Karvinen, ympäristösuunnittelija, Hämeen ELY-keskus, heini.karvinen@ely-keskus.fi
Riitta Ryömä, johtava asiantuntija, Hämeen ELY-keskus, riitta.ryoma@ely-keskus.fi
Kuvat
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
![Kuvituskuva.](/data/images/public/69817876/70269418/329ceb40-dc92-4d86-8db0-3cd9e0c64bc1-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Pyörämatkailun kehittämistä ja kyläturvallisuuden parantamista – EU:n maaseuturahoitusta uusille hankkeille Kanta- ja Päijät-Hämeessä5.7.2024 11:53:31 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus käyttää EU:n maaseuturahoitusta esimerkiksi pyörämatkailun edistämiseen sekä kyläturvallisuuden parantamiseen. Uusille hakemuksille on yhä tilaa, ja erityisesti ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin varattua erillismäärärahaa olisi jäljellä runsaasti.
Jätekuljetukset jälleen viranomaisten tehotarkkailussa Hämeessä5.7.2024 07:05:00 EEST | Tiedote
Kesän alussa järjestetyissä Hämeen ELY-keskuksen ja Hämeen poliisilaitoksen jätekuljetusten yhteisratsioissa lähes puolessa tarkastetuista kuljetuksista löytyi puutteita jätelain noudattamisessa. Ratsioissa saatujen tulosten perusteella vastaavia valvontaiskuja järjestetään myös tulevaisuudessa.
Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi4.7.2024 07:05:00 EEST | Tiedote
Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä.
Peltovalvonnat käyntiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynnein ja satelliittien avulla3.7.2024 14:40:31 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus aloitti maatilojen peltotukien valvontakäynnit heinäkuun alussa. Paikan päällä valvontakäynti tehdään tänä vuonna noin 70:lle tilalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tilakäyntien ohella tukiehtojen toteutumista seurataan nyt toista kertaa satelliittikuvien avulla.
Hämeen työttömyys laski edelliskuusta lomautusten vähentyessä26.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueella oli toukokuun lopussa 17 945 työtöntä työnhakijaa, mikä on 8,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä väheni huhtikuusta 4,8 prosenttia. Työttömyysjaksoja alkoi toukokuussa 2 454 kappaletta, mikä on 15,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme