Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Alkukesällä 2024 tehdään jättisukeltajan ja isolampisukeltajan inventointeja Ähtärissä, Kruunupyyssä ja Uudessakaarlepyyssä (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Alkukesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kartoittaa kahden sukeltajakovakuoriaislajin vanhat esiintymäpaikat Ähtärin Ouluvedessä, Kruunupyyn Tastgölenissä ja parissa lammessa Vexalan kylässä Uudessakaarlepyyssä. Kartoitukset tehdään toukokuun-kesäkuun vaihteessa, syöttirysän avulla. Kartoitusten syy on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle.

Inventointialueet. Vasemmalta oikealle: Ouluvesi (Ähtäri), Tastgölen (Kruunupyy) ja lammet Vexalan kylässä (Uusikaarlepyy)
Inventointialueet. Vasemmalta oikealle: Ouluvesi (Ähtäri), Tastgölen (Kruunupyy) ja lammet Vexalan kylässä (Uusikaarlepyy) Maanmittauslaitos, 2022

Luontodirektiivi suojelee Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja ja niiden elinympäristöjä. EU:n jäsenmaat raportoivat kuuden vuoden välein lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi tehdään lajien levinneisyyden, populaation tilan, elinympäristön tilan sekä suojelutason odotettavan kehityksen perusteella. Raportoinnin taustatietoihin tarvitaan tuoreet esiintymistiedot, siksi kaikki yli 10 vuotta vanhat esiintymät tarkistetaan uudelleen. Kaikkien kartoitettavien paikkojen lajihavainnot on tehty ennen vuonna 2010.

Jättisukeltaja (Dyticus latissimus) on yksi Suomen suurimmista kovakuoriaislajeista. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja mainittu luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä. Jättisukeltaja elää tyypillisesti kirkasvetisissä ja vähäravinteisissa järvissä, mutta myös lammissa ja lammikoissa. Useimmiten laji löytyy tiheän vesikasvillisuuden reunoilta. Sekä aikuinen että toukka ovat akvaattisia petoja. 

Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on luokiteltu elinvoimaiseksi ja mainittu luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä. Laji elää matalissa ja rehevissä makeavetisissä vesistöissä, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Esiintymispaikkoja ovat lammet ja reheväkasvuisten järvien osat, joita ympäröi tiheä rantakasvillisuus. Sekä aikuinen että toukka ovat akvaattisia petoja.

Kartoittavat%20lajit.%20Vasemmalla%3A%20j%E4ttisukeltaja.%20Oikealla%3A%20isolampisukeltaja.
Kartoittavat lajit. Vasemmalla: jättisukeltaja. Oikealla: isolampisukeltaja. Jättisukeltaja: Luomus. Isolampisukeltaja: Sippola Ella, Luomus

Faunatica Oy suorittaa kartoitukset ELY-keskuksen toimeksiannosta. Paras kartoitusaika on keväällä-alkukesällä, kun molemmat lajit ovat helpoiten havaittavissa. Käytännössä työt tehdään toukokuun-kesäkuun vaihteessa. Jättisukeltajan kartoitukset tehdään Ouluvedessä (Ähtäri) ja Perhojoen Tast-gölenissä (Kruunupyy). Isolampisukeltajan kartoitukset tehdään kahdessa lammessa Vexalan kylässä (Uusikaarlepyy).

Inventoinneissa käytetään sukeltajakuoriaisille suunniteltua syöttirysää, johon asetettu syötti
houkuttelee niitä pyydykseen. Elävänä pyytävät rysät asetetaan tukikepin varaan pohjaan vesikasvillisuuden joukkoon, osittain vedenpinnan yläpuolelle, jotta sukeltajat saavat happea pyydyksessä. Yksilöt palautetaan löytöpaikkaansa välittömästi tunnistamisen jälkeen. Kartoituksen aikana merkitään muun muassa seuraavat tiedot: havaintopaikkojen koordinaatit, kuvaus lajien esiintymien runsaudesta, elinympäristön laatu (kuten arvio veden laadusta, ilmaversoiskasvien runsaudesta, rannan kasvillisuus jne.) sekä hoito- ja suojelusuositukset lajien elinympäristövaatimusten perusteella.

Lähteet:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Luonnonsuojeluasiantuntija, Ann-Sofie Åstrand, puh. 0295 027 972, ann-sofie.astrand@ely-keskus.fi.

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kesällä 2024 tehdään sirolampikorennon ja lummelampikorennon inventoinnit Seinäjoella ja Vetelissä (Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)28.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Kesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kartoittaa kahden korentolajin vanhat esiintymäpaikat Seinäjoen Varpulan tekojärvessä ja yhdessä lammessa Vetelissä. Kartoitukset tehdään kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuoleen. Kartoitusten tarkoitus on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Forststyrelsens och Vattenfalls MKB-program för Korsnäs havsvindkraftspark och sjökabelsträckningar (Österbotten)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Forststyrelsen planerar tillsammans med Vattenfall en havsvindkraftspark på ett 274 km2 stort projektområde, som ligger i Bottniska viken cirka 15 kilometer från kusten utanför Korsnäs kommun. Projektområdet ligger i havet nära kommungränserna till Närpes och Malax. Havsvindkraftsparken består av maximalt 150 vindkraftverk, 1–2 havsbaserade elstationer och sjökablar, i vilka elektriciteten överförs till kusten i Korsnäs. Vindkraftverkens totala höjd över havet är högst 350 m och enhetseffekten är högst 25 MW.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Metsähallituksen ja Vattenfallin Korsnäsin merituulivoimapuiston ja merikaapelireittien YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa 274 km2 hankealueelle, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle noin 15 km etäisyydelle Korsnäsin rannikosta. Hankealue sijoittuu merellä lähelle Närpiön ja Maalahden kunnanrajoja. Merituulivoimapuisto koostuu maksimissaan 150 tuulivoimalasta, 1–2 merisähköasemasta ja merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö siirretään rannikolle Korsnäsissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 350 m ja yksikköteho enintään 25 MW.

Observationer av blågröna alger i sjöar i Mellersta Österbotten och Södra Österbotten (landskapen i Österbotten)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

I Mellersta Österbotten i Räyringinjärvi i Vetil har rikligt med blågröna alger observerats. I Södra Österbotten i Ähtärinjärvi i Etseri har lite blågröna alger påträffats och i Peränteenjärvi rikligt med alger. Även i Alajärvi har rikligt med blågröna alger observerats. I havsområdet i de österbottniska landskapen har tills vidare inga alger observerats. Uppgifterna gäller alguppföljningens officiella kontrollplatser och förekomsten av blågröna alger är mycket lokalt och ändras enligt väderleksförhållandena.

Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye