Pirkanmaan Helmi-keskittymät: tummaverkkoperhosia, arvokkaita harjuja, suoalueita ja Vanajavettä

Helmi-keskittymät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia ja seutuja, jotka ovat hoidon tarpeessa. ELY-keskus tekee Helmi-keskittymillä maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvia, toisiaan tukevia ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimia vaikuttavasti ja usean muun toimijan kanssa yhteistyönä.  

Helmi-keskittymät ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021–2030, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. 

Tummaverkkoperhosten polut -keskittymä risteilee kolmen kunnan alueella

Yksi Helmi-keskittymistä on tummaverkkoperhosten polut, jotka risteilevät järvien ympäröimänä Tampereen, Oriveden ja Kangasalan alueilla. Keskittymän keskipiste asettuu Kintulammin retkeilyalueelle. Keskittymässä on miltei koko Suomen tiettävät lajin kulku- ja elinympäristöverkostot. Tummaverkkoperhonen onkin tunnistettu Pirkanmaan vastuulajiksi, sitä esiintyy alueella erityisen paljon. Lajin kannalta onkin oleellista säilyttää esiintymät hyvällä tai nykyistä paremmalla tasolla.

Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen laji. Laji luokitellaan luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltavaksi lajiksi ja se on rauhoitettu koko maassa.

Keskittymä on luonnoltaan monimuotoinen ja siihen sisältyy myös perinnebiotooppeja, lintuvettä ja soita, kuten lettoja, lehtoja ja pienvesiä. Liuskekivivyöhyke ja kalkkivaikutteinen kallionselännejakso Harjunvuori-Viitapohjan Natura-alueen tuntumassa tuovat keskittymään geologista, biologista ja maisemallista merkittävyyttä, mikä näkyy erityisen arvokkaana eliöstönä ja luontotyyppeinä. 

Keskittymän monimuotoisen luonnon parissa työskentelee laaja toimijajoukko, joka ennallistaa ja hoitaa luontoarvoja kattavasti ja vaikuttavasti. 

Sata-Pirkan harjut -keskittymä sisältää valtakunnallisesti arvokkaita harjuja 

Sata-Pirkan harjut on erityisesti harjuluonnon ja pienvesien monimuotoisuuskeskittymä, joka sijaitsee Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueilla. Keskittymää halkovat valtakunnallisesti arvokkaat Vatulanharju-Ulvaanharjun ja Hämeenkankaan harjumuodostumat, jotka muodostavat jatkumon Satakunnasta Pirkanmaalle. Harjumetsien paahderinteillä esiintyy vaateliasta ja uhanalaista paahdelajistoa mm. harjuliekoa. 

Harjujen reunojen pohjavesialueilla on useita lajistollisesti arvokkaita lähteitä. Harjujen reunoilta saavat alkunsa myös useat lähdevaikutteiset purot, kuten yksi Pirkanmaan kolmesta raakkupurosta Turkimusoja. Harjuluonnon ja pienvesien lisäksi keskittymään kuuluu muun muassa valtakunnallisesti arvokkaita soita sekä valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja. 

Keskittymällä on tehty kunnostustoimenpiteitä, mutta hoitoa tarvitaan yhä erityisesti harjujen paahdeympäristöissä, pienvesillä ja perinnebiotoopeilla. Yhteistyössä ja kohdistamalla hoitotoimia muun muassa yhteyksien alueelle, voidaan parantaa ja turvata entistä paremmin keskittymän luontoarvoja, suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja lajien kulkuyhteyksiä. 

Pohjois-Pirkanmaan suot -keskittymä tarjoaa elinympäristön usealle uhanalaiselle lajille 

Pohjois-Pirkanmaan suot -keskittymä edustaa laajaa kokonaisuutta suo- ja metsäluontoa keski- ja pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen eteläisellä rajalla Virtain, Kihniön ja Parkanon alueilla.  

Monipuolisella keskittymällä sijaitsee soiden lisäksi vanhoja metsiä, lehtoja, pienvesiä, perinnebiotooppeja ja linnustoltaan arvokkaita alueita, jotka tarjoavat elinympäristön usealle vaateliaalle ja uhanalaiselle lajille. Soiden läheisyydessä elää muun muassa useita suoelinympäristössä viihtyviä petolintuja, kuten uhanalaiset maakotka ja huuhkaja, sekä lisäksi ruskosuohaukka ja sääksi. 

Keskittymään sisältyy myös Pirkanmaan ainoa lähdelampi, Vähä Silmälammi.  

Pohjois-Pirkanmaan suot -keskittymän edustavuutta lisäävät useat geologisesti ja maisemallisesti arvokkaat harju- ja kallioalueet, virkistys- ja retkeilyalueet sekä pohjavesialueet, jotka ylläpitävät monipuolista luontoa. 

Hoitotarpeita on erityisesti soilla, mutta myös perinnebiotoopeilla. Myös pienvesien ennallistamiselle on tarvetta.

Vanajaveden seutu on Pirkanmaan ja Hämeen yhteinen Helmi-keskittymä 

Vanajavesi on alueensa suurin ja monimuotoisin vesistö, ja valuma-alueineen se edustaa Järvi-Suomen eteläosien monimuotoista ympäristöä ja pitkää maankäyttöhistoriaa.  

Tämä Helmi-keskittymä sisältää kahden maakuntarajan ylittäviä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita. Maantieteellisesti keskittymä kattaa Vanajaveden reitin vesistön ja sen valuma-alueen Hämeenlinnan Miemalanselältä Vanajanselkään sekä siitä Lempäälän Herralanvuolteelle ja Sarvikkaalle saakka. Keskittymä onkin muodostettu Pirkanmaan ja Hämeen alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien yhteistyönä. 

Alue tarjoaa monipuolisen otoksen etelähämäläisen luonnon ominaispiirteistä ja on erinomainen esimerkki veden laadun merkittävästä parantumisesta aina 1980-luvulta nykypäivään saakka. Vaikka veden laatu on kohentunut, alueen luontotyypit ja elinympäristöt vaativat edelleen hoitoa ja ennallistamista.

Hämeessä ja Pirkanmaalla toimii vesien- ja luonnonhoidon verkostoja, joista löytyy kokemusta laajoista hankkeista ja yhteistyöstä. Olemassa olevia yhteyksiä voidaan hyödyntää myös tulevan keskittymän hyväksi.

Mikä on Helmi-ohjelma?

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jossa hoidetaan ja kunnostetaan lintuvesiä, metsiä, soita, perinnebiotooppeja ja pienvesiä. Helmi-ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdentaa Helmi-keskittymille, jotta tehtävät toimenpiteet ovat toisiaan tukevia ja siten mahdollisimman ekologisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita.