Akava: Syrjintään työelämässä pitää puuttua tehokkaammin

– Syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla vahvistettiin yhdenvertaisuuslain uudistuksilla, jotka tulivat voimaan vuosi sitten. Työtä riittää vielä ja uudistusten toimeenpanoa pitää jatkaa määrätietoisesti. Voimme parantaa heikoimmassa asemassa olevien oikeussuojaa siten, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annetaan oikeus määrätä hyvitystä työelämänkin syrjintätapauksissa. Lisäksi viranomaisia, koulutuksenjärjestäjiä ja yrityksiä on tuettava lakisääteisessä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Yhdenvertaisuuslain uudistuksessa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta työelämässä laajeni, ja se voi valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös yksittäisissä syrjintätapauksissa työelämässä. Häirinnän määritelmä muuttui uudistuksessa.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja työsuojeluviranomaiselle tulleiden ilmoitusten määrä on kasvanut noin 50 prosenttia ja viharikosten määrä on kasvanut noin 50 prosenttia, osoittaa oikeusministeriön tutkimuskatsaus 2020–2023. Afrikkalaistaustaisten kokema syrjintä ja häirintä ovat Suomessa yleisempiä kuin keskimäärin muissa vertailumaissa EU:ssa. Erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten rekrytointisyrjintä on edelleen yleistä, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies.

– Yhdenvertaisuuslain mukaan häirintä voi kohdistua yksilöön tai ihmisryhmään. Työnantajalla sekä koulutuksen- tai varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus ryhtyä toimiin tietoonsa tulleen häirinnän poistamiseksi. Jos tämä kuitenkin laiminlyö velvollisuutensa, se syyllistyy itse syrjintään. Tämä yhdenvertaisuuslain velvoite on tärkeä muistaa kaikilla työpaikoilla rasismiin ja homofobiaan puuttumiseksi, Löfgren painottaa.

Akava on Helsinki Pride -kuukauden virallinen yhteistyökumppani ja järjestää kuukauden aikana ohjelmaa työelämän yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi.