Suomen Omakotiliitto ry

Mökin sijainnilla vaikutusta maksuihin

Jaa

Millaisia kustannuksia mökkeily tuo mukanaan kiinteistöveron, sähkön ja jätemaksujen osalta? Tätä tarkasteltiin Omakotiliiton selvityksessä. Kalleimmalla mökkipaikkakunnalla mökkeilevä joutuu maksamaan jopa kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan, joten ei ole samantekevää, missä kunnassa oma mökki sijaitsee.

Kesämökkeilyn kustannuksissa on suuria eroja paikkakunnasta riippuen.
Kesämökkeilyn kustannuksissa on suuria eroja paikkakunnasta riippuen. Viivi Handolin

Vertailussa on 24 suurinta mökkipaikkakuntaa, joissa on yhteensä noin 145 000 kesämökkiä eli vajaa kolmannes Suomen kesämökeistä. Niiden joukossa ovat tänä vuonna uusina kaupunkeina Jämsä, Kittilä, Mustasaari ja Uusikaupunki. Vertailu tehtiin nyt kuudetta kertaa, joten se antaa tietoa myös kustannusten noususta vuosien aikana.

Kaikkein kalleimmat kuntakohtaiset maksut ovat Savonlinnassa, Mikkelissä, Kangasalla, Kuopiossa ja Mäntyharjulla mökkeilevillä. Kalleinta on Savonlinnassa, jossa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 310 euroa.
Vertailun halvimmalla paikkakunnalla, Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa, maksuihin menee yli puolet vähemmän, 627 euroa. Seuraavaksi halvimmat mökkikunnat ovat Oulu, Kouvola, Pori, Rovaniemi ja Kittilä.

Sähkömaksut lohkaisevat kuluista suurimman osan, keskimäärin 56 prosenttia. Kiinteistöveroon menee 39 prosenttia ja jätehuoltoon 5 prosenttia maksuista.

Kalleimmat mökkeilykunnat ovat samalla niitä, joissa suomalaiset eniten mökkeilevät. Kuopiossa on Suomen eniten mökkejä, Mikkelissä toiseksi eniten ja Savonlinnassa neljänneksi eniten.

Kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia ei vieläkään tiedetä

Kallein vapaa-ajan rakennuksen ja tontin kiinteistövero on Kangasalla (678 €/vuosi), kun se on Kittilässä vain vajaan kolmasosan (209 €/vuosi).

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors pitää kiinteistöveron nousua ja hallitusohjelmaan kirjattua kiinteistöverouudistusta huolestuttavana.

- Vieläkään ei tiedetä uudistuksen vaikutuksia. Jo vuoden 2024 alussa voimaan tullut tontin kiinteistöveroprosentin alarajan nostoa seurasi tontin verotuksen kiristyminen 246 kunnassa. On tärkeä huolehtia, että kiinteistöverotus ei uudistuksen myötä kiristy lisää, Rehnfors sanoo.

Kalleimpia sähkömaksuja maksetaan puolestaan Savonlinnassa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla (758 €/vuosi), halvimpia Mustasaaressa (329 €/vuosi).

Sähkön selvästi suurin kuluerä kesäkäytössä olevilla mökeillä on sähkön siirron perusmaksu. Omakotiliitto selvitti sähkön siirtohinnan kehitystä toukokuussa, josta paljastui sähköyhtiöiden välillä suuria eroja siirtomaksuissa. 

Jätehuolto on mökkikunnista kalleinta Mikkelissä (75 €/vuosi), ja edullisinta Kangasalla (21 €/vuosi).


Kustannukset nousseet neljänneksen viidessä vuodessa


Yhteensä kunnalliset maksut ovat kohonneet suosituimmilla mökkipaikkakunnilla viiden vuoden aikana keskimäärin 25 prosenttia*. Kiinteistövero on noussut viidessä vuodessa keskimäärin noin 19 prosenttia, sähkömaksut 29 prosenttia ja jätemaksut 31 prosenttia. 

Viime vuoteen verrattuna kokonaiskulut ovat laskeneet puoli prosenttia johtuen sähkön hinnasta, joka on laskenut keskimäärin 7,6 prosenttia.  Kuitenkin samalla kiinteistövero ja jätehuoltokulut ovat nousseet vuodessa molemmat keskimäärin 10 prosenttia. Eniten nousua kokonaiskustannuksiin on tullut viime vuoteen verrattuna Ylöjärvellä, Mäntyharjulla ja Mikkelissä, eniten laskua puolestaan Pälkäneellä, Hämeenlinnassa ja Jämsässä.


Mökkiläiset tuovat elinvoimaa kuntaan


Omakotiliitto ja Vapaa-ajan asukkaiden liitto VAAL kannustavat kuntia lisäämään yhteistyötä vapaa-ajan asukkaiden kanssa. Kunnan tulisi kuulla mökkiläisten näkemyksiä ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. 

- Vapaa-ajan asukkaat voivat vaikuttaa tähän myös itse. Järjestäytymällä vapaa-ajan asukkaiden yhdistykseksi vuoropuhelu kunnan kanssa on helpompi käynnistää, sanoo VAALin puheenjohtaja Tapio Tervo.  

Vertailun laskennassa käytettiin esimerkkinä 50 m2:n kokoista ja 35 vuotta vanhaa puurakenteista vapaa-ajan asuntoa, jossa kerätään sekajäte, poltettava jäte tai vastaava, ja jossa biojäte kompostoidaan. Vesimaksut jätettiin vertailun ulkopuolella, sillä valtaosassa mökkejä ei makseta vesimaksuja. Mökki on 4 500 m2:n kokoisella omalla tontilla. Sähköä kuluu mökillä 1 000 kWh vuodessa, sulakekoko 3 x 25 A (yleissiirto).  Mökkiä käyttää neljä henkeä kesällä. Selvityksen teki KTI Kiinteistötieto Oy Omakotiliiton pyynnöstä. 


* Kustannusvertailun lukuja ei ole indeksikorjattu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Omakotiliitto edustaa pientalo- ja vapaa-ajan asukkaita, toimii kohderyhmän edunvalvojana ja tarjoaa monipuolisia jäsenpalveluita. Olemme valtakunnallinen, poliittisesti riippumaton ja yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jossa on yli 230 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu jo 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joissa asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Suomessa on noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää 2,4–2,9 miljoonaa ihmistä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye