STTK ry.

STTK: Vientivetoisesta työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla

Jaa

Työriitalain muutoksia valmistelleen työryhmän toimikausi on päättynyt ja mietintöä koskeva lausuntokierros alkoi tänään.

Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK, ja Akava jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Järjestöjen mielestä valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia työriitojen sovintoehdotusten tekemiseen ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä.
- Valtakunnansovittelija on instituutio ja osa työehtosopimusjärjestelmää, jonka keskeisestä rakenteesta on pyrittävä sopimaan työmarkkinaosapuolten kesken. Näin tuetaan kestävällä tavalla työmarkkinajärjestelmän toimintaa. Tämä vastaa myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoitteita, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen perustelee.

Valtakunnansovittelijan tärkein tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja sovitella työriitoja. Työriitalain mukaan valtakunnansovittelijan on pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten sekä niiden järjestöjen välisiä suhteita.
- Työriitalain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentäisi valtakunnansovittelijan edellytyksiä hoitaa laissa määriteltyjä tehtäviään ja vaarantaisi osapuolten luottamuksen instituution toimintaan.

Hallitusohjelman kirjaus unohti tasa-arvon

Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli kymmenen prosenttia palkansaajista. Tasa-ammatti tarkoittaa, että niissä on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Samaan aikaan sukupuolten välinen palkkaero on noin 16 prosenttia, joka on enemmän kuin EU maissa keskimäärin.
- Hallitusohjelmakirjaus ei huomioi sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökulmia.  Valtakunnansovittelijan toiminnan rajaaminen heikentäisi tilannetta entisestään, koska mahdollisuudet kuroa umpeen palkkaeroja heikkenisivät, Ahtiainen kritisoi.

Valtakunnansovittelijan käsiä pyritään sitomaan entistä tiukemmin vientialojen sopimuksiin, mutta mietinnössä valtakunnansovittelijan tiedonsaantioikeuksia vientialojen sopimuksista ei esitetä lisättäväksi.
- Mietintö on näin sisällöllisesti ristiriitainen. Työriitalain muuttamisella voi myös olla vaikutuksia jo seuraavaan neuvottelukierrokseen, jonka on kaavailtu tulevan voimaan jo tämän vuoden joulukuussa.

Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää, myös liittojen yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan28.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää Suomessa vielä paljon työtä. STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa vuosille 2024–2027. Ohjelman puitteissa palkkatasa-arvoa yritetään edistää muun muassa parantamalla palkkatietämystä sekä tukemalla työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laatimisessa. ─ Työehtosopimusosapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuusohjelma osaltaan kannustaa toimiin palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi työehtosopimusosapuolten pitäisi arvioida myös esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä palkkamääräyksiä ja muita työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä sopimusehtoja tasa-arvonäkökulmasta, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi painottaa. Koska Orpon hallituksen panos tasa-arvoasioihin on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut vaatimattomaksi, STTK toivoo, että samapalkkaisuusohjelmaa kehitettäisiin kunnianhimoisesti. Työssä on

STTK:n Antti Palola: Vihreä siirtymä voi olla Suomen uusi vihreä kulta, mutta se edellyttää osaamista26.6.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Vihreään siirtymään liittyvä teollisuus ja sitä tukevat puhtaat energiaratkaisut muodostavat laajan globaalin kasvualan, johon panostetaan kaikkialla - Kiinassa, Yhdysvalloissa ja useissa EU-maissa. Myös Suomi on puhtaan energian kärkimaita, mutta omahyväisyyteen ei ole aihetta. ─ Vihreän siirtymän tuotteiden ja palveluiden tuotannossa olemme esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa jäljessä. Tanskan tuulivoimaklusteri on maailman huippua, ja Pohjois-Ruotsissa tehdään todella suuria investointeja esimerkiksi akkuteollisuuteen sekä vedyn ja puhtaan teräksen tuotantoon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Suomessa monet vihreän siirtymän investointisuunnitelmat tuntuvat valitettavasti jäävänkin vain suunnitelmiksi. ─ Investointien konkretisoituminen edellyttäisi johdonmukaista ja yli hallituskausien ulottuvaa vihreää siirtymää tukevaa politiikkaa, joka samalla tukisi perinteisten vahvojen teollisuuden alojemme uudistumista. EU:n jäsenmaiden olisi lisäksi noudatettava yhteisiä valtiontukisä

STTK toivoo uusilta mepeiltä yhteistyötä palkansaajien suuntaan10.6.2024 13:01:59 EEST | Tiedote

Euroopan parlamentin uudet edustajat on valittu ja STTK:n hallitus onnittelee kaikkia Suomen uusia meppejä. ─ Uudet edustajamme ovat kokeneita ja osaavia poliitikkoja. Toivomme heiltä yhteistyötä palkansaajien suuntaan ja jatkoa sosiaalisen Euroopan kehittämiselle. Kaikki tarvitsevat säälliset työolot ja palkan, jolla tulee toimeen. Osaamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava, jotta vihreä siirtymä ja digitalisaation eteneminen koetaan oikeudenmukaiseksi. Siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyvät ongelmat ovat koko Euroopalle yhteisiä, joten populismin sijaan tarvitaan ratkaisuja, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK harmittelee, että Suomessa äänioikeuttaan käytti vain hieman yli 40 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti oli jopa pienempi kuin edellisissä eurovaaleissa. ─ Demokratiassa vaalien pitäisi olla kansanvallan juhlaa, mutta Suomen suurin puolue oli nukkuvien puolue. Euroopan parlamentissa päätetään asioista, jotka heijastuvat tavalla tai toisella Suomen lai

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla16.5.2024 10:44:46 EEST | Tiedote

Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia. ─ Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla. ─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi. Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikat

STTK: Eurovaaleissa on kyse työpaikoista, taloudesta ja turvallisuudesta13.5.2024 13:20:31 EEST | Tiedote

Euroopan parlamentin vaalit käydään vajaan kuukauden kuluttua. Viisi vuotta sitten vaaleihin käytiin täysin erilaisessa ilmapiirissä, sillä nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo turvallisuusuhan koko Eurooppaan - välittömästi ja välillisesti. ─ Tarvitsemme vahvan EU:n, joka edistää turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia omassa maanosassamme ja koko maailmassa. Äänestämisellä on todellakin väliä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK:n hallitus toivoo seuraavan parlamentin ja komission jatkavan ja kehittävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, eli niin sanottua sosiaalidialogia. Tarvitsemme aiempaa huomattavasti enemmän EU:sta tulevaa työelämän sääntelyä, sillä nykyisen hallituksen aikana työntekijän asemaa, työelämän oikeuksia ja kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua on merkittävästi heikennetty. ─ Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa on vahvistettava. Tavoitteena on lisätä työehtosopimusten kattavuutta koko EU:ssa sekä turvata työe

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye