Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Suomen suurin lintuvesikunnostus valmistui Alavudella (Etelä-Pohjanmaa)

Jaa

Alavuden Kuivasjärven Natura 2000 -alueen rehevöityneen Pikkuselän lintuvesikunnostus on valmistunut maaliskuun aikana. Lintuvesikunnostus toteutettiin Euroopan Unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) tuella. Kyseessä on Suomen suurin lintuvesikunnostus ja ruoppausurakka.

Suomen suurin lintuvesikunnostus Alavudella Kuivasjärven Pikkuselällä on valmistunut. Pikkuselkä kuvattuna toukokuussa 2024. Kuvasta näkyy valmis ruopattu alue mosaiikkimaisine avovesialueen. Kuvassa myös EU-logo.
Suomen suurin lintuvesikunnostus Alavudella Kuivasjärven Pikkuselällä on valmistunut. Viivi Kuusisto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Alavuden Kuivasjärven Pikkuselkä on saanut uuden elämän lintuvesikunnostuksen myötä. Heikentymään päässyt, kansainvälisesti arvokas lintuvesikohde ruopattiin jään päältä tammi-maaliskuun aikana 2024. Järvestä nousi valtaisa määrä ruoppausmassaa: yhteensä noin 72 000 kuutiota. Pikkuselkä on kasvanut umpeen vuosikymmenten saatossa muun muassa turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen seurauksena. Kunnostuksen jälkeen Pikkuselän avovesiala kasvoi kolmesta hehtaarista kymmeneen hehtaariin. Kunnostustoimien yhteydessä linnuille raivattiin myös pesimäsaari tukemaan niiden pesinnän onnistumista. 

Pikkuselän kunnostus on merkittävä asia alavutelaisille linnustollisesta, vesistöllisestä ja virkistyksellisestä näkökulmasta. Veden vaihtuvuus on nyt parempaa, alueen virkistyksellinen arvo kasvaa maiseman avautuessa ja ympäristö tarjoaa enemmän elinympäristöjä linnuille, kertoo hankkeen projektipäällikkö Belinda Mäki. Pikkuselän lintutorni kutsuu luokseen uusia ja vanhoja harrastajia ja sieltä on jo kesän kynnyksellä tehty ilahduttavia lintuhavaintoja. Lajeista on tavattu muun muassa lapasorsia, haapanoita, uiveloita, suokukkoja, telkkiä ja jouhisorsia. Kesän aikana toteutetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta linnusto- ja poikuelaskennat, joiden avulla seurataan kunnostustoimien vaikutusta Pikkuselän linnustoon. Lisäksi veden laadun muutoksia seurataan säännöllisesti, Mäki kertoo.

Pikkuselän kunnostus kerää kiitosta ja tuottaa tuloksia

Paikallisten mukaan positiivinen kehitys linnustossa on ollut nopeasti havaittavissa ruoppauksen jälkeen. Alavuden osakaskunnan puheenjohtaja Esa Mäki-Neste kehuu hankkeen nopeaa toteutusta sekä toimijoiden ja maanomistajien välistä saumatonta yhteistyötä. Mäki-Neste iloitsee kunnostuksen hyödyistä koko alueelle ja näkee, että alueen arvo nousee kokonaisuutena niin linnustollisesti, kalastollisesti, vedenlaadullisesti kuin virkistyskäytöllisesti. Alavuden osakaskunta omistaa vesi ja maa-alueita noin 4500 hehtaaria, pääasiassa Alavuden kaupungin alueella.

Kuivasjärvellä jatkuu myös HELMI-elinympäristöohjelman puitteissa pienpetopyynti, jossa minkkiä ja supikoiraa pyydetään vähentämään niiden haitallista vaikutusta lintujen poikastuotolle. Pienpetopyynti on osa luonnonhoitotyötä ja osa lintuvesikunnostusta, jossa linnuille turvataan elinympäristöjä. Mauri Rapo, Alavuden metsästysseuran sihteeri, toteaa, että Pikkuselän lintuvesikunnostus tukee osaltaan myös pienpetopyynnin tavoitteita. Rapo kertoo seuraavaa: 

”Tänä vuonna jatkamme vieraspetopyyntiä Kuivasjärvellä keskittyen Pikkuselän ranta-alueille, koska ne tulevat vetämään runsaasti vesilintuja pesimään. Pikkuselän ruoppaus varmasti lisää vesilintuja koko Kuivasjärven alueelle ja toivottavasti palauttaa Kuivasjärven merkittäväksi lintujärveksi. Alavuden metsästysseurassa näemme Pikkuselän ruoppauksen tehokkaana toimenpiteenä vesilintujen lisääntymiseen järvellä. Lisäksi tehokas vieraspetopyynti auttaa muidenkin riistalajien, kuten kanalintujen ja pienten nisäkkäiden viihtyvyyteen alueella. Tulevana syksynä näemme, kuinka vesilinnut tulevat alueella viihtymään.”

Pikkuselän lintuvesikunnostus tarjoaa hyötyjä ja uusia mahdollisuuksia linnustolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Lintuvesikunnostuksella arvioidaan olevan pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia vesilinnuille sekä alueen suojeluperusteina oleville luonnonarvoille.

Pikkuselk%E4%20hein%E4kuussa%202019.
Pikkuselkä heinäkuussa 2019. Arto Halttunen, Paramotor.fi
Pikkuselk%E4%20kuvattuna%20helmikuussa%202024%20ruoppausty%F6maan%20ollessa%20k%E4ynniss%E4.
Pikkuselkä kuvattuna helmikuussa 2024 ruoppaustyömaan ollessa käynnissä. Markku Niinistö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Pikkuselk%E4%20kuvattuna%20toukokuussa%202024.%20Kuvasta%20n%E4kyy%20valmis%20ruopattu%20alue%20mosaiikkimaisine%20avovesialueen.
Pikkuselkä kuvattuna toukokuussa 2024. Kuvasta näkyy valmis ruopattu alue mosaiikkimaisine avovesialueen. Viivi Kuusisto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Projektipäällikkö, lintuvesikoordinaattori Belinda Mäki, 0295 027 912

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Pikkuselkä kuvattuna helmikuussa 2024 ruoppaustyömaan ollessa käynnissä.
Pikkuselkä kuvattuna helmikuussa 2024 ruoppaustyömaan ollessa käynnissä.
Lataa
Pikkuselkä heinäkuussa 2019.
Pikkuselkä heinäkuussa 2019.
Lataa
Pikkuselkä kuvattuna toukokuussa 2024. Kuvasta näkyy valmis ruopattu alue mosaiikkimaisine avovesialueen.
Pikkuselkä kuvattuna toukokuussa 2024. Kuvasta näkyy valmis ruopattu alue mosaiikkimaisine avovesialueen.
Lataa
EU-logo. Kyseessä on Euroopan unionin osarahoittama JTF- hanke.
EU-logo. Kyseessä on Euroopan unionin osarahoittama JTF- hanke.
Lataa

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kesällä 2024 tehdään sirolampikorennon ja lummelampikorennon inventoinnit Seinäjoella ja Vetelissä (Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)28.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Kesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kartoittaa kahden korentolajin vanhat esiintymäpaikat Seinäjoen Varpulan tekojärvessä ja yhdessä lammessa Vetelissä. Kartoitukset tehdään kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuoleen. Kartoitusten tarkoitus on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Forststyrelsens och Vattenfalls MKB-program för Korsnäs havsvindkraftspark och sjökabelsträckningar (Österbotten)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Forststyrelsen planerar tillsammans med Vattenfall en havsvindkraftspark på ett 274 km2 stort projektområde, som ligger i Bottniska viken cirka 15 kilometer från kusten utanför Korsnäs kommun. Projektområdet ligger i havet nära kommungränserna till Närpes och Malax. Havsvindkraftsparken består av maximalt 150 vindkraftverk, 1–2 havsbaserade elstationer och sjökablar, i vilka elektriciteten överförs till kusten i Korsnäs. Vindkraftverkens totala höjd över havet är högst 350 m och enhetseffekten är högst 25 MW.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Metsähallituksen ja Vattenfallin Korsnäsin merituulivoimapuiston ja merikaapelireittien YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa 274 km2 hankealueelle, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle noin 15 km etäisyydelle Korsnäsin rannikosta. Hankealue sijoittuu merellä lähelle Närpiön ja Maalahden kunnanrajoja. Merituulivoimapuisto koostuu maksimissaan 150 tuulivoimalasta, 1–2 merisähköasemasta ja merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö siirretään rannikolle Korsnäsissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 350 m ja yksikköteho enintään 25 MW.

Observationer av blågröna alger i sjöar i Mellersta Österbotten och Södra Österbotten (landskapen i Österbotten)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

I Mellersta Österbotten i Räyringinjärvi i Vetil har rikligt med blågröna alger observerats. I Södra Österbotten i Ähtärinjärvi i Etseri har lite blågröna alger påträffats och i Peränteenjärvi rikligt med alger. Även i Alajärvi har rikligt med blågröna alger observerats. I havsområdet i de österbottniska landskapen har tills vidare inga alger observerats. Uppgifterna gäller alguppföljningens officiella kontrollplatser och förekomsten av blågröna alger är mycket lokalt och ändras enligt väderleksförhållandena.

Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye