Vihreät keinot kirjallisuusalan ja kirjailijoiden tilanteen parantamiseksi

– Suomalaisten lukutaito heikkenee jatkuvasti, mikä näkyy esimerkiksi laskeneissa PISA-tuloksissa. Lukutaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan laadukasta suomalaista kirjallisuutta. Samaan aikaan kirjailijoiden ja kirjallisuusalan asema on luisumassa surkeaksi ja hallitus murentaa sitä entisestään leikkauksillaan, toteaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Inka Hopsu. 

Orpon-Purran hallitus on kulttuurialan tukemisen sijaan leikannut siltä ja on lisäksi korottamassa kirjallisuuden arvonlisäveroprosenttia 10 prosentista 14 prosenttiin. Viimeisimpänä kehysriihessä opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksiin suunnattuja leikkauksia päätettiin kasvattaa ja nopeuttaa jo aiemmin suunniteltuja leikkauksia. Vuonna 2025 säästöt ovat 75 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 säästöt nousevat 150 miljoonaan euroon. 

– Meillä on elinvoimainen kieli ja vahva oma kulttuuri. Ne eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan niitä pitää suojella. Kirjallisuudella on keskeinen sija kieli-identiteetin tukijana sekä kielen ylläpitäjänä ja sen uudistajana. Kirjallisuuden säilyminen onkin myös kielen elinehto, eikä kirjallisuutta ole ilman kirjailijoita, Hopsu jatkaa. 

Kirjailijoiden toimeentulo muodostuu kirjojen myynnistä ja lainoista sekä erilaisista apurahoista. Vuonna 2021 painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle keskimäärin 3,31 euroa myydyltä kappaleelta. Korvaukset ovat kuitenkin jääneet jälkeen inflaatiokehityksessä. Samoin Suomi on jäänyt lainakorvausmäärärahassa jälkeen verrokkimaistaan muista Pohjoismaista. 

– Jos tuhoamme tekijöiden mahdollisuudet, tuhoamme myös oman kielemme ja kulttuurimme kehityksen perustan. Sen vuoksi esitämme kahdeksaa toimenpidettä kirjallisuuden alalle, typerin temppu olisi nyt nostaa kirjallisuuden alv:ia! Esimerkiksi Briteissä halutaan säilyttää elinvoimainen kirjallisuusala ja kirjojen alv:t on pidetty nollassa, kritisoi Hopsu.

– Monessa maassa on herätty pelkän digitaalisen oppimateriaalin oppimateriaalin tuomiin haasteisiin. Lukutaito heikkenee ja keskittymisen haasteet lisääntyvät. Koneella vietetty aika vain kasvaa. Voisimme tässäkin ottaa oppia Ruotsista ja tukea kuntia panostamaan digitaalisen materiaalin rinnalla perinteisiin oppikirjoihin. Myös oppilaat ja opiskelijat toivovat niitä takaisin, Hopsu korostaa.

– Mistä tahansa näistä toimenpiteistä voi aloittaa hyvä hallitus! Hopsu päättää.

Toimenpiteet: 

1. Kirjallisuuden arvonlisäveron laskeminen 0%:iin

2. Äänikirjojen palkkiotason sitominen tietylle tasolle 

3. Lainauskorvausmäärärahan nosto pohjoismaiselle tasolle  

4. Striimausten tuominen korvauksen piiriin 

5. Celian lainausten tuominen korvausten piiriin 

6. Teoksen hinnan määrittäminen 12 kuukaudeksi eteenpäin 

7. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen palauttaminen

8. Tuki fyysisiin oppimateriaaleihin ja koulukirjastoihin
   
   
   Lue lisää Vihreiden keinoista: 
   https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/suomen-kielen-ja-kulttuurin-sailyminen-turvattava-panostamalla-kirjallisuuteen-ja-kirjailijoihin/