Selvitys: Itäradalla merkittävä tavaraliikenteen potentiaali
Eurooppalainen raideleveys avaisi ovet kalustomarkkinoille ja mahdollistaisi suorat rautatiekuljetukset esimerkiksi juna-lauttayhteyksin manner-Eurooppaan.
Destia Oy:n ja Afry Finland Oy:n yhdessä tekemän selvityksen mukaan Itäradalle kohdistuva tavaraliikenteen määrä voisi olla merkittävä. Lisäksi Itäradan toteuttaminen sekaliikenneratana tarjoaisi vaihtoehtoisen kuljetuskäytävän nykyisen ratayhteyden häiriötilanteissa ja parantaisi siten huoltovarmuutta. Positiivinen kehitys edellyttäisi paitsi talouskasvua ja investointeja myös Baltian suunnan yhteyksien kehittymistä sekä rautatiemarkkinoiden kehitystä.
”Itäradan tavaraliikenteen potentiaalin toteutuminen edellyttää strategisia päätöksiä Suomen kansainvälisten liikennekäytävien kehittämisestä, käytettävästä raideleveydestä ja kalustomarkkinan kehittämisestä. Itäradan raideleveyden valinnalla on suuri merkitys Itäradan tavaraliikenteen tulevaisuudelle, sillä se vaikuttaa kuljetusten suuntautumiseen, kalustomarkkinoihin ja operointiin. Eurooppalaisen raideleveyden merkitys korostuu entisestään Tallinnan tunnelin ja sen ratayhteyteen kytkeytyvien eri kuljetusmuotoja yhdistävien terminaalien toteutuessa”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva toteaa.
Suurin potentiaali kohdistuu Baltian suuntaan ja Itä-Suomeen
EU-sääntely ohjaa tavaraliikennettä painokkaasti rautatiekuljetuksiin, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa rautatiekuljetusten määrä vuoteen 2050 mennessä. Rautatieyhteydet satamiin ovat kuljetusten kannalta olennaisia, ja Itärata voitaisiin kytkeä Vuosaaren, Sköldvikin ja Loviisan satamien raideyhteyteen.
Selvityksen mukaan Itäradan tavaraliikenteen potentiaaliin vaikuttaa merkittävästi myös rakenteilla oleva, Virosta Latvian ja Liettuan kautta Puolan Varsovaan kulkeva Rail Baltica -raideyhteys. Rail Baltica on osa Skandinavia–Välimeri-liikennekäytävää, johon Itäratakin kuuluu, ja se rakennetaan eurooppalaiselle raideleveydelle. Baltian suunnan ohella tavaraliikenteen suurimmat potentiaalit kohdistuvat selvityksen mukaan Itä-Suomeen.
“Itäradan suunnittelua on tehty varautuen siihen, että rata mahdollistaa sekä suurnopeusjunakalustolla liikennöinnin että tavaraliikenteen. Selvityksessä esitettyjen skenaarioiden myönteisimmässä vaihtoehdossa Itäradalla liikennöisi tavarajuna suuntaansa joka toinen tunti”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander toteaa.
Itärata Oy:n teettämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella Itäradan roolia tavaraliikennejärjestelmässä sekä arvioida, millaisia tavaravirtoja Itäradalle voi kohdistua. Työn tarkastelu sijoittuu 2030-luvun loppupuolelle, jolloin radan on tavoitteena olla liikenteellä. Selvitystyö käynnistyi marraskuussa 2023.
Itärataa on esitetty kuuluvaksi laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätöksen voimaan astumisen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta. Radan rakentaminen voitaisiin aloittaa 2030-luvun alussa, jotta se on valmis vuoteen 2040 mennessä TEN-T-asetuksen mukaisesti.
Itäradan suunnittelun eteneminen
- 2024–2026 ympäristövaikutusten arviointi ja alustava yleissuunnitelmaa
- 2025–2027 yleissuunnitelma
- 2028 CEF-ohjelmakausi alkaa
- 2028–2031 ratasuunnitelma
Lisätietoja:
Petteri Portaankorva, toimitusjohtaja, Itärata Oy
p. 050 357 7581
petteri.portaankorva@itarata.fi
Yhteyshenkilöt
Katri ParikkaviestintäpäällikköItärata Oy
Puh:0442753028katri.parikka@itarata.fiKuvat
Liitteet
Itärata Oy
Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopea raideyhteys Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan sekä mahdollistaa nykyistä suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen. Itärata palvelee noin kahta miljoonaa asukasta seitsemän maakunnan alueella. Itärata Oy:n omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Euroopan komissio on esittänyt Itärataa osaksi Euroopan laajuista TEN-T ydinverkkoa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itärata Oy
Östbanans MKB-process framskrider till nästa skede27.11.2024 10:15:48 EET | Pressmeddelande
Programfasen för förfarandet vid miljökonsekvensbedömning av Östbanan (MKB) håller på att avslutas. I nästa skede ger NTM-centralen i Nyland, i egenskap av kontaktmyndighet, ett utlåtande om programmet. I utlåtandet ingår också åsikter från allmänheten och utlåtanden som begärts av olika myndigheter. Turnén med informationstillfällen för allmänheten som ordnades under hösten visade sig vara en viktig del av programfasen.
Itäradan YVA-prosessi etenee seuraavaan vaiheeseen27.11.2024 10:15:48 EET | Tiedote
Itäradan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ohjelmavaihe on päättymässä. Seuraavassa vaiheessa yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus antaa ohjelmasta lausunnon, jossa on huomioitu myös yleisöltä saadut mielipiteet ja eri viranomaisilta pyydetyt lausunnot. Syksyn aikana järjestetty yleisötilaisuuksien kiertue osoittautui tärkeäksi osaksi ohjelmavaihetta.
Utredning av Östbanan: Finlands spårvidd ska granskas som en del av det europeiska trafiksystemet9.10.2024 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt utredningen av Östbanan är det motiverat att ta i bruk den europeiska spårvidden på Östbanan, om man samtidigt främjar en planmässig utvidgning av spårvidden i Finland och strävar efter att förbättra de internationella trafikförbindelserna.
Itäradan selvitys: Suomen raideleveyttä tarkasteltava osana Euroopan liikennejärjestelmää9.10.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Itäradan selvityksen mukaan eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotto Itäradalla on perusteltua, jos samalla edistetään suunnitelmallista raideleveyden laajentamista Suomessa ja tavoitellaan kansainvälisten liikenneyhteyksien parantamista.
Utredning av Östbanan: Närtåg till Borgå centrum – de effektivaste förbindelserna via Kervo och Nickby24.9.2024 14:15:52 EEST | Pressmeddelande
I närtågsutredningen av Östbanan granskades fyra stationsalternativ i Borgå, mellanstationer i Kervo och Nickby samt fortsatt närtågstrafik till Lovisa. Utredningen genomfördes som en del av miljökonsekvensbedömningen och den preliminära generalplanen för Östbanan. Med tanke på helheten verkar den mest kostnadseffektiva lösningen vara att alla tåg stannar i Kungsporten och att sträckningen fortsätter till Kalevagatan i Borgå, eller att ett underjordiskt stickspår byggs från Kungsporten till Borgå centrum. Östbanan möjliggör närtågstrafik mellan Helsingfors och Borgå.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme