EU-instituutiot valmiina torjumaan disinformaatiota ennen EU-vaaleja

Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeä hetki eurooppalaiselle demokratialle. Kuten esimerkiksi Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) on todennut, disinformaatiotoimijat EU:ssa ja sen ulkopuolella pyrkivät heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Eurobarometri-kyselyn mukaan 81 prosenttia EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että uutiset tai tiedot, jotka vääristävät todellisuutta tai ovat virheellisiä, ovat demokratian kannalta ongelma.

Harhaanjohtamisyritykset

Viime kuukausien aikana instituutiot, viranomaiset, kansalaisyhteiskunnan toimijat ja faktantarkistajat, kuten EDMO, European Fact-Checking Standards Network ja EUvsDisinfo, ovat havainneet ja paljastaneet useita yrityksiä johtaa äänestäjiä harhaan.

Harhaanjohtavat tiedot ovat olleet mm. valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja ajankohtaisten aiheiden käyttämistä polarisaation lisäämiseksi. Joskus toimijat myös yrittävät kaapata julkisen keskustelun täyttämällä keskustelutilan valtavalla määrällä virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Kampanjat kohdistuvat usein eturivin politiikkoihin ja johtajiin. Disinformaation aiheita ovat olleet mm. tuki Ukrainalle, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja muuttoliikkeet.

Disinformaatiotoimijat käyttävät myös valetilien verkostoja ja mediasivuina esiintyviä valesivuja manipuloidakseen keskustelua. Viime aikoina EU:n ulkosuhdehallinto EEAS ja kansalliset viranomaiset ovat paljastaneet mm. False Facade-, Portal Kombat- ja Doppelgänger -operaatiot.

Suomalaisen ohjelmistoyhtiö Check Firstin Operation Overload -raportissa kerrottiin, että epäilyttävät tilit ottivat yhteyttä yli 800 faktatarkistajan ja mediaan yli 75 maassa tarkoituksenaan ylikuormittaa heidät väärällä tiedolla, kuluttaa resursseja ja saada faktantarkistajat levittämään väärää tietoa toteamalla se vääräksi artikkeleissa.

EU-instituutiot tehostavat toimiaan manipulointia vastaan

EU vastaa näihin uhkiin yhdessä. Saatuaan valtionjohtajilta tähän mandaatin instituutiot ovat jo vuosia torjuneet ulkopuolelta tulevan tiedon manipuloinnin, disinformaation ja häirinnän uhkia.

Instituutiot tekevät vastatoimia yhteistyössä ja koordinoivat niitä myös mm. jäsenmaiden, median, faktantarkistajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa jakaakseen tietoa ja kokemuksia, kehittääkseen parhaita käytäntöjä ja koordinoidakseen reaktioita.

Koska EU on eturintamassa ulkopuolelta tulevan disinformaation ja häirinnän torjunnassa, se tekee yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten kumppaneidensa kanssa muun muassa G7-maiden nopean toiminnan mekanismin puitteissa. Parantaakseen kykyään torjua sekaantumisyrityksiä EU on kehittänyt välineitä tiedon manipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi. Ne sisältävät mm. työkaluja tilannekuvan luomiseksi, vastustuskyvyn parantamiseksi sekä lakeja ja diplomaattisia hankkeita. Toimissa huomioidaan aina eurooppalaiset perusarvot, kuten sanan- ja mielipiteenvapaus.

Reagointi disinformaatioon tapahtuu seuraavilla osa-alueilla:

• demokratian vahvistaminen, jotta disinformaatiotoimijoiden on vaikeampaa väärinkäyttää verkkoalustoja, sekä toimittajien ja median moniäänisyyden suojelu
• tietoisuuden lisääminen disinformaatiosta ja reagointivalmiudesta
• disinformaation torjumiskyvyn kehittäminen medialukutaidon ja faktantarkistuksen avulla
• yhteistyö muiden toimielinten, kansallisten viranomaisten tai kolmansien osapuolten kanssa

EU-instituutiot ovat mm. aloittaneet tiedotuskampanjoita ja medialukutaitokampanjoita, joilla parannetaan yhteiskunnan kykyä torjua disinformaatiota ja tiedon manipulointia. Esimerkkejä:

• EU-vaalien viralliset sivut, joissa osio vapaista ja oikeudenmukaisista EU-vaaleista
• parlamentin 24 kielellä tuottama videosarja, jossa kerrotaan disinformaatiotekniikoista
• parlamentin esite, jossa jaetaan 10 vinkkiä disinformaation torjumiseksi
• komission opettajille suunnattu tietopaketti disinformaation torjumiseksi
• komission ja mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhdessä tuottama video disinformaation ja manipulaation riskeistä vaalien yhteydessä
• ulkosuhdehallinnon EUvsDisinfo-hankkeen artikkelisarja aiheesta

Disinformaatiota koskeva lainsäädäntö

Tällä vaalikaudella lainsäätäjät ovat hyväksyneet tärkeää lainsäädäntöä, joka liittyy disinformaatioon ja manipulointiin, mm. digipalvelusäädöksen (DSA), tekoälysäädöksen ja lain poliittisen mainonnan avoimuudesta sekä kohdistamisesta. Kaudella 2019-2024 parlamentin erityisvaliokunta, joka käsitteli ulkomaista sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota, ja sen seuraaja laativat myös raportteja aiheesta. Valiokunnan työssä korostui näkemys, jonka mukaan koko yhteiskunnan on tehtävä osansa disinformaation vastaisessa työssä.

Digipalvelusäädös velvoittaa alustat arvioimaan ja lievittämään riskejä, jotka liittyvät vaalien suojaamiseen. Tämä voi tarkoittaa esim. disinformaatiota tai tekoälyllä luotua sisältöä. Säädös on jo astunut voimaan, ja Euroopan komissio toimeenpanee sitä erityisesti erittäin suurten verkkoalustojen osalta (alustat, joilla on EU:ssa 45 miljoonaa käyttäjää tai jotka tavoittavat 10 % EU:n väkiluvusta). Sen pohjalta komissio on jo aloittanut menettelyt epäillyistä vaalisääntöjen rikkomuksista X:ää ja Metaa (koskien sekä Facebookia että Instagramia) vastaan.

Komissio on myös ryhtynyt ehkäiseviin toimiin. Se esimerkiksi hyväksyi maaliskuussa 2024 vaaliohjeet, jossa kerrataan alustoilta edellytettävät toimet lakien noudattamiseksi. Huhtikuussa 2024 komissio järjesti vapaaehtoisia stressitestejä suurille verkkoalustoille, kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja kansallisille viranomaisille. Komissio jatkaa vuoropuhelua verkkoalustojen kanssa digipalvelusäädöksen toimeenpanon ja noudattamisen varmistamiseksi.

Lue lisää tästä katsauksesta.

Lisätietoa

• Parlamentin sivusto disinformaatiosta 
• Komission sivusto disinformaatiosta 
• EUvsDisinfo 
• EDMO 
• European Fact-Checking Standards Network