ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka laajojen tietojärjestelmämuutosten takia
- Hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveron verokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta 2024.
- Aikataulu on hankala etenkin vakuutusyhtiöille, ja Finanssiala ry (FA) ehdottaa, että siirtymäaikaa pidennettäisiin ainakin lokakuun alkuun 2024.
- Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla useita kymmeniä tietojärjestelmiä, joihin verokannan nosto edellyttää muutoksia.
- Tietojärjestelmien lisäksi muutoksia on tehtävä hinnastoihin ja sopimuksiin, mikä myös vaatii resursseja ja aikaa.
- FA ymmärtää, että hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen vaaditaan myös välillisen verotuksen kiristystä, vaikka yleisen arvonlisäverokannan korotus onkin suora kustannus alalle.
Syyskuun alusta 2024 toteutettavat verokantojen korotukset tulevat liian nopealla aikataululla. Arvonlisäveron ja vakuutusmaksuveron verokantaa on määrä korottaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Muutosten tekeminen tietojärjestelmiin, hinnastoihin ja sopimuksiin vaatii huomattavia resursseja. Vakuutusyhtiöitä rasittavat myös vakuutusmaksuveron korotuksen vaatimat muutokset.
”Erityisen hankala on myös nyt tehty ratkaisu korottaa verokantoja juuri 1,5 prosentilla. Vanhemmat järjestelmät eivät välttämättä taivu aivan hetkessä desimaalilukuihin. Näistä syistä uudistuksen siirtymäaikaa tulisi pidentää”, ehdottaa Finanssiala ry:n (FA) johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.
Aikataulu on erityisen tiukka vakuutusyhtiöille, joiden tulee tehdä verokantamuutokset sekä arvonlisäverosta että vakuutusmaksuverosta. Suomen vakuutusmaksuvero on jo nykyisellään Euroopan kireintä, ja muutoksen myötä vakuutuksiin kohdistuva verotus kiristyy entisestään. Verokantamuutoksille tulisi FA:n mukaan antaa pidempi siirtymäaika, vähintään 1.10.2024 saakka.
”On selvää, että verokannan muutos tuo finanssiyhtiöille kustannuksia, vaikka toki ymmärrämme tarpeen tasapainottaa julkista taloutta.”
Lähes puolen miljardin euron rasite piilevästä ALV:stä
Finanssitoimialalle tulee vuosittain noin puolen miljardin euron lasku piilevästä arvonlisäverosta. Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin.
Piilevä arvonlisäkulu aiheuttaa kustannuksia myös vakuutusyhtiöille. Vakuutusmaksuvero puolestaan on vakuutustuotteista perittävä kulutusvero, joka ei kuitenkaan ALV:n tapaan ole maksajalleen vähennyskelpoinen. Se siis aiheuttaa verotuksen kertaantumista ja nostaa vakuutuksia ottavien yritysten kustannuksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiMarja BlomqvistJohtava veroasiantuntija
Puh:+358 20 793 4208marja.blomqvist@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Amerikkalaiset teknologiayhtiöt siivittivät sijoitusrahastoja hyviin tuottoihin – vuonna 2024 uutta pääomaa yli 9 miljardia euroa13.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia. Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja hyvinvointia – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 13.1.2025 klo 13.00-14.0010.1.2025 14:50:50 EET | Tiedote
Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?
Miustutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja hyvinvointia – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 13.1.2025 klo 13.00-14.008.1.2025 13:19:51 EET | Tiedote
Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?
Hallitus toimii sekä omaa ohjelmaansa että Suomen EU-linjauksia vastaan – vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannustinta ei pidä poistaa7.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry vastustaa jyrkästi hallituksen esitystä poistaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen maksuosuuksien verovähennysoikeus. Uudistus lopettaisi vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Työeläkejärjestelmämme on riittävä muttei antelias, siksi eläkkeiden omaehtoinen täydentäminen on tärkeää. Ehdotuksellaan hallitus toimii sekä EU:n eläkepoliittisia tavoitteita että omaa ohjelmaansa vastaan. Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän eikä suinkaan ajaa säästämismuotoa alas.
Kiinteistösijoitus on usein epälikvidi – myös rahaston kautta tehtynä3.1.2025 13:01:34 EET | Tiedote
Rahastosijoituksetkaan eivät ole riskittömiä. Riskit voivat liittyä esimerkiksi sijoituskohteiden arvon kehitykseen, geopolitiikkaan tai sijoituskohteiden likviditeettiin. Nimenomaan likviditeettiriskistä on kyse, kun viimeaikainen kehitys kiinteistömarkkinoilla on pakottanut tiettyjen kiinteistörahastojen sulkemiseen määräajaksi. Rahastojen sulkeminen ei ole merkki kriisistä vaan normaali, joskin raskas keino hallita likviditeettiriskiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme