Merialueilla laajojen sinileväkukintojen riski on yhä huomattava
Sinileväriski on merkittävä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja myös Selkämeren etelä- ja keskiosissa.
![Sinileväkukintariskikartta kesälle 2024, jossa näkyvät eri riskitasot: suuri, huomattava, kohtalainen ja vähäinen. Suomenlahden itäisimmän pohjukan sinileväriskiä ei ole arvioitu, sillä alueelta ei ole saatavissa ravinnetietoja.](/data/images/public/69819243/70297921/3e1e8070-ffd4-4e8e-a398-1564b922d0f8-w_720.png)
Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen läheisillä avomerialueilla jatkuu korkeana edellisten vuosien tapaan, sillä meriveden ravinnetilanne on pitkälti ennallaan. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja suuressa osassa Selkämerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Pintalevälauttojen esiintymisen laajuuteen vaikuttavat kesän lämpö- ja tuuliolosuhteet.
Avomeren ravinnetilanne, sääolot ja kasviplanktonin vuosikierto luovat edellytykset sinilevien esiintymiselle
Itämeren pääaltaan syvänteissä on edelleen runsaasti fosforia. Eri vesikerrosten talviaikainen sekoittuminen tuo syvän veden ravinteet pintakerrokseen. Pääaltaalta siirtyy ravinteita syvävirtausten mukana usein myös itäiselle Suomenlahdelle, jossa ravinnerikas syvävesi sekoittuu talven aikana pintaveden kanssa. Talven jälkeen valon lisääntyessä kasviplanktonlevien kasvu käynnistyy. Tätä kutsutaan kasviplanktonin kevätkukinnaksi, ja sen muodostavat pääasiassa piilevät ja panssarisiimalevät.
![Mikroskoopin%20kuvassa%20erimuotoisia%20sinilevi%E4%20eli%20syanobakteereja.%20Jotkut%20niist%E4%20ovat%20spiraalimaisia%2C%20jotkut%20hiusmaisia.](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70297921/12df4dea-357e-47d7-af0e-5d766dd4fd31-w_720.jpg)
Kevätkukinnassa kasviplanktonin määrä vedessä on moninkertainen verrattuna kesän sinileväkukintoihin. Vesi värjääntyy usein ruskehtavaksi ja kalaverkot voivat limoittua, mutta kasviplanktonin kevätkukinta ei muodosta sinilevien tapaan pintalevälauttoja eikä siitä ole terveyshaittaa. Kevätkukinnan ajankohta on aikaistunut parilla viikolla 2000-luvulla. Kevätkukinta päättyy, kun pii- ja panssarisiimalevien kasvua rajoittava typpi on kulunut lähes loppuun. Nykyisin typen loputtua fosforiravinnetta jää ylijäämänä pintaveteen Suomen läheisillä avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Typen niukkuus suosii kesän sinilevien massaesiintymistä, sillä Aphanizomenon-, Dolichospermum- ja Nodularia-sinilevät pystyvät hyödyntämään ilmasta veteen liuennutta typpikaasua, jota on niiden saatavilla käytännössä lähes rajattomasti. Typensitomiskyky siis antaa sinilevälajeille kilpailuetua verrattuna muihin kasviplanktonlajeihin.
Kesällä veden lämpö kiihdyttää sinilevien kasvua. Runsaanakaan esiintyvä sinilevä ei välttämättä herätä huomiota, jos sinileväsolut ovat sekoittuneena paksuun vesikerrokseen. Laajojen, satelliiteistakin havaittavien sinilevälauttojen muodostuminen avomerelle edellyttää parin viikon suotuisia kasvuolosuhteita – eli lämmintä ja aurinkoista säätä sekä riittävästi fosforia – ja sen päälle muutamien päivien vähätuulista jaksoa. Sinilevälautat muodostuvat pääasiassa huonokuntoisista vanhoista sinileväsoluista, jotka eivät enää pysty säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Kukinnan lopulla suurin osa leväsoluista hajoaa vedessä ja vain osa laskeutuu pohjalle. Sinilevälajit talvehtivat leposoluina meren pohjalla tai kasvullisina soluina vesipatsaassa.
Avomeren sinilevien massaesiintymisen riskiin vaikuttavat siis talven sääolot, kevään ravinnetilanne, kevätkukinnan voimakkuus ja lajisto ja sen mukana sitoutuvat ravinteet sekä kesän sääolot. Myös fosforipitoisen veden kesäaikainen kumpuaminen pintakerrokseen voi suosia sinilevien kasvua.
Selkämerellä sinileväriski on kasvanut merkittävästi
Kymmenen viime vuoden aikana avomerialueiden sinilevien alueellinen esiintymisriski on pysynyt pääpiirteissään lähes ennallaan, mutta Selkämerellä riski on kasvanut merkittävästi. Avomerellä sinilevien esiintymiseen vaikuttavat lähinnä kesän sääolot. Rannikolla ja saaristossa paikallinen sinilevätilanne voi vaihdella nopeammin kuin avomerellä. Itämeren pääaltaan tilan paraneminen vähentäisi sinilevien massaesiintymistä merkittävästi laajoilla alueilla.
Meren tilan seuranta tuottaa tietoa myös sinileväriskin ennustamista varten
Sinilevien esiintymisriskin arvioimisessa käytetään tietoja monista eri lähteistä. Arviossa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantamateriaalia. Lisäksi käytettiin aineistoja kaupallisilla aluksilla tehtävästä Alg@line-seurannasta sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja. Sinilevälauttojen muodostumisennuste on tehty näiden aineistojen avulla tekoälypohjaisilla mallinnusmenetelmillä.
Sinilevätiedotus alkaa juhannusviikolla
Suomen ympäristökeskus tiedottaa tänä kesänä yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain 20.6.–8.8.2024. Tiedote julkaistaan torstaisin klo 13. Sinilevätilanteen seuranta jatkuu aina syyskuun loppuun asti.
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja muun muassa ihoa tai silmiä ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Kunnat ja kaupungit seuraavat uimarantojen sinilevätilannetta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 363
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
![Sinileväkukintariskikartta kesälle 2024, jossa näkyvät eri riskitasot: suuri, huomattava, kohtalainen ja vähäinen. Suomenlahden itäisimmän pohjukan sinileväriskiä ei ole arvioitu, sillä alueelta ei ole saatavissa ravinnetietoja.](/data/images/public/69819243/70297921/3e1e8070-ffd4-4e8e-a398-1564b922d0f8-w_240.png)
![Mikroskoopin kuvassa erimuotoisia sinileviä eli syanobakteereja. Jotkut niistä ovat spiraalimaisia, jotkut hiusmaisia.](/data/images/public/69819243/70297921/12df4dea-357e-47d7-af0e-5d766dd4fd31-w_240.jpg)
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
![](/data/images/public/69819243/70297921/baa45ef9-1a5e-45bd-9967-d7eef292027f-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme