Tuomas Rounakari tuo musiikillaan ikiaikaisen karhunpeijaisperinteen nykypäivään
Rounakarin tohtorintutkinnon lähtökohtana ovat lapsuuden kokemukset, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun.
![](/data/images/public/69817792/70300523/cc394e1a-f2fb-436b-80c4-db5712688192-w_720.jpeg)
Tuomas Rounakari on tarkastellut muusikon soittamalla saavuttamia muuntuneita tietoisuuden tiloja. Hänen tutkimuksensa myötä syntyi myyttisen dialogin käsite - muuntuneen tietoisuuden tila, jossa taiteen tekijä on vuorovaikutuksessa perinnekulttuuriin kuuluvan myyttisen kuvaston, esimerkiksi karhun, kanssa. Tutkinto sisältää tutkielman, neljä konserttia ja äänitteen. Sen vaiheissa Rounakari teki myös neljä kenttämatkaa Siperiaan tutkien hantien, mansien ja metsänenetsien perinteitä.
Karhunpeijaiset ovat esimerkki vuorovaikutuksesta myyttisen maailman kanssa
Yksi merkittävä osa Rounakarin taiteellista tohtoritutkintoa oli seremoniallinen esitys Karhunpeijaiset (2016). Siinä Rounakari yhdisti eri kulttuurien karhunpeijaisperinteitä nykyaikaiseen taiteelliseen ilmaisuun musiikin, runouden, teatterin, seuraleikkien, tanssin ja ruokailun keinoin. Kokonaisuuteen kuului hantien, mansien, suomalaisten ja karjalaisten karhunpeijaisperinteitä sekä metsänenetsi Juri Vellan moderneja runoja. Esitys tutki taiteen keinoin dialogia myyttisen karhun kanssa.
Harjoituksiin osallistui myös hypnoterapeutti Kira Gyllenbögel. Hypnoosiharjoitteiden avulla oli tarkoitus päästä pois tiukasti opituista musiikin tekemisen tavoista ja pakosta.
“Urheilussa hypnoosiharjoitteita käytetään keskittymisen syventämiseksi ennen suoritusta. Myös meillä niiden tarkoituksena oli se, että voisimme esityksessä jokainen olla oma itsemme parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla hypnooseilla pyrittiin edesauttamaan esiintyjien turvallista siirtymistä muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin esityksen aikana “, Rounakari kertoo.
Karhunpeijaisissa myyttinen karhu tulee hetkellisesti samaan tilaan kuin ihmisyhteisö. Sen perinteille tyypillisiä ovat erilaiset kommunikaation tavat myyttisen maailman kanssa. Esityksen aikana sekä yleisö että työryhmä saivat tästä yllättäviäkin kokemuksia: jotkut kokivat saavansa viestin karhu-entiteetiltä, toiset omilta kaukaisilta esivanhemmiltaan. Yleisö kuvaili esitystä yhteisölliseksi, vahvistavaksi, voimakkaaksi ja jopa terapeuttiseksi.
Taide voi yhdistää perinteen ja nykypäivän kokemukset
Muusikon soittamalla syntyvät muuntuneen tietoisuuden tilat ovat tunnettu osa kansanmusiikkiperinnettä. A.O Väisänen kuvasi ilmiötä soittajan hiljaisena haltioitumisena – tilana, jossa soittajat vaikuttivat kadottavan ajan ja paikan tajun. Muuntuneeseen tietoisuuden tilaan viittaa myös vanhoista loitsuista tunnettu ilmaus 'langeta loveen'.
Rounakarin taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana ovat hänen lapsuuden kokemuksensa, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun. Hän tuo esiin, kuinka taiteen avulla voidaan syventää yhteyttä perinteisiin ja löytää niistä voimaa ja inspiraatiota nykymaailmassa.
“Myyttisten aiheiden käsittely taiteen avulla voi vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen minäkuvaa sekä edistää hyvinvointia. Toivon, että tutkimukseni avulla voimme syventää yhteyttämme menneisyyden perinteisiin ja löytää niistä voimaa ja inspiraatiota tämän päivän maailmassa", Rounakari toteaa.
Tuomas Rounakari on monipuolinen muusikko, joka on julkaissut kaksi soololevyä ja kiertänyt laajasti Pohjoismaissa, Euroopassa, Grönlannissa, Hong Kongissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan myös folk-metalliyhtye Korpiklaanin entisenä viulistina sekä aktiivisena toimijana teatterimaailmassa. Rounakarin taiteellinen tohtorintutkinto Karhun katseella laulan – Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 14.6.2024.
Tuomas Rounakarin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
14.6.2024 klo 12, Musiikkitalo, Organo-sali (Mannerheinmintie 13, Helsinki)
- Tohtorintutkinnon otsikko: Karhun katseella laulan. Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Anna-Kaisa Liedes, Heikki Laitinen, Heikki Uimonen, Piia Kleemola-Välimäki, Hannu Saha, Pekka Jalkanen
- Tutkielman tarkastajat: Jarkko Niemi, Kati Kallio
- Tutkinnon ohjaava opettaja: Hannu Saha
- Tilaisuuden valvoja: Kristiina Ilmonen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Rounakari
tuomas.rounakari@gmail.com
Linkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Lisäpanostus soittoharrastustaan aloittelevien lasten instrumenttiopetukseen tukee heidän musiikillista kehitystään18.6.2024 14:47:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudulta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian aloitteesta käynnistynyt uudenlainen musiikkioppilaitosten yhteistyömalli on saanut kuluneena keväänä osallistujia myös Pirkanmaalta.
Festivaalivuosi 2022 toi alalle ylikuumenemista, uusien festivaalien ryntäyksen, tapahtumien peruuntumisia ja konkursseja12.6.2024 14:47:00 EEST | Tiedote
LiveFIN toteutti tutkimuskyselyn vuoden 2022 suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien tilanteesta. Kyselyyn vastasi 64 festivaalia, joiden kävijämäärä vastasi lähes puolta koko Suomen festivaalikäynneistä. Lähes puolelle vastanneista vuosi 2022 oli taloudellisesti tavanomainen, mutta noin neljäsosalle edelleen tavanomaista huonompi.
Jane ja Aatos Erkon säätiöltä miljoonarahoitus Sibelius-Akatemialle kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseen musiikkikoulutuksessa11.6.2024 12:47:00 EEST | Tiedote
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt miljoona euroa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian hankkeelle, joka edistää kansainvälisen yhteistyön avulla musiikin ja musiikkikoulutuksen monimuotoisuutta sekä laajemmin kulttuurista oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: T&K-rahoituksessa tulee tunnistaa luovien ja taidealojen merkitys7.6.2024 05:23:00 EEST | Tiedote
Taideyliopisto lausui valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Lausunnossaan yliopisto katsoo, että suunnitelman tulisi tunnistaa nykyistä laajemmin luovien ja taidealojen merkitys T&K-rahoituksessa. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén korostaa, että luovilla ja taidealoilla on merkittävää potentiaalia synnyttää uusia ideoita ja lisätä aineetonta arvonluontia sekä tuottavuutta.
Viulisti Pia Siirala lumoutui arktisten kansojen henkilölauluperinteestä - syntyi tohtorintutkinto3.6.2024 14:42:00 EEST | Tiedote
Viulisti Pia Siirala on tutkinut taiteellisessa tohtorintutkinnossaan koillissiperialaista lauluperinnettä. Hän on soittanut ja säveltänyt siihen pohjautuvaa uutta musiikkia ja tarkastellut länsimaisen taidemuusikon kuulonvaraista havainnointia ja hahmottamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme