Korkeasaaren Villieläinsairaalasta kotiutettiin luontoon kolme harmaahylkeen kuuttia
Nuori harmaahylje katselee merta ja sukeltaa kuljetuslaatikosta aaltoihin. Se on tämän kevään kolmas ja viimeinen kuuttipotilas. Korkeasaaren Villieläinsairaalasta on jälleen onnistuneesti palautettu hoitoon tulleita harmaahylkeitä hylkeidensuojelualueelle.
Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen ainut eläinhoitola, jossa kuntoutetaan hylkeenpoikasia. Tänä keväänä hoidettavana oli yhteensä neljä harmaahylkeen kuuttia. Ensimmäiset kolme kuuttia tuotiin Villieläinsairaalaan hoitoon Inkoosta maalis-huhtikuun vaihteessa. Poikasista kaksi oli harhautunut eroon emoistaan liian nuorena. Kolmas kuutti oli vanhempi, mutta loukannut räpylänsä. Espoon Westendistä huhtikuun lopulla löydetty neljäs hylkeenpoikanen menehtyi haavoihinsa, joiden aiheuttajaksi epäiltiin veneen potkuria.
”Tämä kevät oli melkoisesti rauhallisempi kuin viime kevät, jolloin hoidossa oli peräti yhdeksän kuuttia. Inkoon kuuteista kaksi alkoi reippaasti syödä itse kalaa, mutta viimeiseksi hoitoon jääneen kuutin kanssa tehtiin enemmän töitä. Sitä ravittiin kalamössöllä useamman viikon ajan, mutta sekin oppi lopulta syömään itse pyydystämäänsä kalaa ja saatiin onnellisesti takaisin mereen”, kertoo Ville Vepsäläinen, Villieläinsairaalan toiminnasta vastaava Korkeasaaren kuraattori.
Alkuun kuutit painoivat 11–15 kg ja parin kuukauden hoidon päätteeksi ne lähtivät luontoon 25–30 kilon painoisina. Massaa kerryttivät silakat ja sillit sekä elävät pikkukalat, joiden avulla kuutit opettelivat ravinnon pyydystämistä itse. Mikäli kuutti ei suostunut alkuun syömään, sitä ravittiin kalamössöllä, joka annettiin letkulla suoraan vatsaan. Hylkeenpoikaset pääsivät varttuessaan kookkaampiin altaisiin, kunnes viimeisessä vaiheessa käytössä oli merivedellä täytetty ulkoallas.
Nuoret hylkeet vietiin merelle touko-kesäkuun vaihteessa yhteistyössä Meripelastusseuran kanssa. Porkkalan Meripelastajien vapaaehtoiset kuljettivat kaikki kolme kuuttia hylkeidensuojelualueelle Kallbådanin majakan vesille. Kuljetuslaatikoiden auettua hylkeet loiskahtivat mereen kukin omalla tyylillään ja ottivat suunnakseen majakkaluodon. Samaan paikkaan on kotiutettu useita hoidossa olleita kuutteja viime vuosina, sillä siellä elää muutaman kymmenen harmaahylkeen yhteisö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville VepsäläinenKuraattori
Puh:+358 50 541 8614ville.vepsalainen@korkeasaari.fiMari LehmonenViestinnän asiantuntija
tiedotus, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat
Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaari käynnistää kaksi uutta elinympäristöjen suojeluhanketta3.3.2025 16:21:01 EET | Tiedote
Kaksi erittäin uhanalaista eläinlajia saa tukijakseen Korkeasaaren eläintarhan. Brasilian sademetsissä elävän kultatamariinin ja Kazakstanin aroille palautetun kulaanin suojeluhankkeissa keskeistä on elinympäristöjen ennallistaminen. Elinympäristöjen muuttuminen on maailmanlaajuisesti suurin eläinlajien uhanalaisuuden syy. Korkeasaari on aiemminkin panostanut elinympäristöihin, viimeisimpänä Madagaskarin metsien suojeluun.
Korkeasaaren karhut heräilivät lumileikkeihin20.2.2025 15:14:20 EET | Tiedote
Korkeasaaren karhut ovat heränneet ja kömpineet tänään pesästään ihmettelemään lunta. Karhut vetäytyivät talviunille viime syksynä loka-marraskuun vaihteessa ja saavat nyt unilta herättyään halutessaan ulkoilla päivittäin.
Korkeasaari Zoo’s Bears Have Awakened from Hibernation20.2.2025 15:14:20 EET | Press release
Bears of Helsinki's Korkeasaari Zoo have awakened and emerged from their den today to explore the snow. They went into hibernation last fall at the turn of October and November and can now go outdoors daily if they wish after waking up.
Korkeasaari jälleen vapaa-ajankohteiden ykkönen19.12.2024 11:09:26 EET | Tiedote
Suomalaiset arvioivat Korkeasaaren eläintarhan tänäkin vuonna kokonaismielikuvaltaan parhaaksi vapaa-ajankohteeksi Taloustutkimuksen Vapaa-ajankeskusten imagot -tutkimuksessa. Korkeasaari on pitänyt tutkimuksessa kokonaismielikuvien ykkössijaa lähes koko 2020-luvun.
Korkeasaaren karhut ovat talviunilla12.11.2024 10:57:34 EET | Tiedote
Korkeasaaren karhut ovat aloittaneet talviunensa. 23- ja 18-vuotiaat karhut väsähtivät marraskuun ensimmäisellä viikolla talvipesiinsä, eikä ruoka tai ulkoilu enää kiinnostanut. Tänä talvena eläintenhoitajat voivat ensi kertaa seurata karhujen talviunta kameran välityksellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme