ELY-keskuksen vinkit rannan kunnostukseen: Syksyn ruoppausta suunnitellaan nyt

Mikäli suunnittelet rannan kunnostusta, kannattaa tässä vaiheessa kesää aloittaa ruoppauksen suunnittelutyö, sillä ruopata voi pääsääntöisesti vain 1.9.–30.4 välisenä aikana.

Kun rannasta halutaan tehdä uimaranta tai helpottaa siinä veneilyä, on ruoppaus siihen vaihtoehto. Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen, lietteen tai kivien poistamista vesialueen pohjasta koneella.

Ruoppausta kevyempi vaihtoehto on vesikasvien poistaminen, mikä edistää myös vesillä liikkumista ja parantaa maisemaa. Tämä ympäristöystävällinen kunnostusmenetelmä poistaa myös ravinteita, eikä vesi pääse rehevöitymään. Ruoppauksella on samoja vaikutuksia kuin vesikasvien poistamisella; ravinteita poistuu ja umpeenkasvu vähenee. Erittäin tiheästi kasvustoja kasvavassa matalassa vedessä ei voi niittää, vaan kasvustojen poistoon sopii paremmin ruoppaus.

Suunnittele ruoppaus hyvin − haitalliset seuraukset voivat yllättää

Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisilta ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Ruoppauksen tekijänä olet vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja ruoppauksen haitallisista seurauksista. Vaikka ruoppaus koskisi vain omaa rantaa, sen vaikutukset voivat ulottua yllättävän kauas.

Kaivamisesta aiheutuvat samentumat voivat levitä satojenkin metrien päähän. Matalien rantojen lajisto voi kärsiä tai kadota kokonaan. Ruoppaus saattaa vapauttaa ravinteita pohjasedimentistä veteen, tuhota kalojen kutualueita, syövyttää ranta-alueita ja siitä voi aiheutua sortumista. Myös maisema voi muuttua. Ruopattava kohde kannattaakin ympäröidä tarvittaessa suojaverhoilla, jotta vaikutukset ympäristölle olisivat mahdollisimman vähäiset.

Ongelmien välttämiseksi on tärkeää keskustella ja sopia hankkeesta hyvissä ajoin lähinaapureiden kanssa.

Ruoppaus on helpointa tehdä silloin, kun vesi on mahdollisimman matalalla. Myös talvi on hyvää aikaa, jos jää on niin vahvaa, että se kantaa kaivinkoneen.

Näin teet ilmoituksen ruoppauksesta

Kun koneellisen ruoppauksen massamäärä ylittää 500 kuutiota, on lain mukaan tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa.

Ilmoitus ELY-keskukselle tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Ilmoitus löytyy kohdasta Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu. Samalla voit tarkastella muun muassa suojelu- ja pohjavesialueita, jotka on myös otettava huomioon toimenpidettä suunniteltaessa.

ELY-keskus ilmoittaa vastaanottaneensa ilmoituksen ja antaa siihen vastauksen 30 vuorokauden kuluessa. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voivat antaa tarkempia ohjeita tai kehottaa ilmoittajaa hakemaan 30 vuorokauden kuluessa vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta (AVI). Ilmoitusmenettely on maksuton.

Jos ruopattavien massojen määrä ylittää 500 kuutiota, tulee ruoppaukselle hakea aina lupa myös AVI:lta. Lupahakemuksen käsittely ei käy käden käänteessä. Ruoppaushakemuksen tavoitteellinen käsittelyaika on 4–9 kuukautta. AVI:n päätös on maksullinen.

Vesikasvit kannattaa niittää heinä-elokuun vaihteessa

Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua, kun ne sitovat pohja-aineksen paikoilleen ja pidättävät maa-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.  Rehevöitymisen vuoksi vesikasvillisuutta joudutaan joskus niittämään tai poistamaan vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan myös parantaa veden virtausta pahasti umpeenkasvaneilla alueilla. Yleensä niitoissa harvennetaan tiheimpiä kohtia ja estetään ruovikoiden laajeneminen.

Kaikki kasvityypit eivät sovellu niitettäväksi yhtä hyvin. Pääsääntöisesti veden yläpuolelle kasvavat eli ilmaversoiset kasvit soveltuvat niittoihin, sillä ne yleensä taantuvat niittojen seurauksena. Sen sijaan vedenpinnan rajassa kasvavat kelluslehtiset kasvit, kuten ulpukat ja lumpeet, kasvavat usein nopeasti takaisin niittämisestä huolimatta runsaasti ravinteita sisältävän vahvan juurakkonsa takia.

Tehokkain niittoaika vesikasveille on heinä–elokuun vaihteessa. Jos niittokertoja on useampia, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3–4 viikon välein. Kaikki kasvijäte on kerättävä pois vesistöstä niittojen jälkeen. Se, mihin jätteet sijoitetaan tai miten ne hyödynnetään edelleen, tulee myös suunnitella etukäteen. Yleensä jätteet läjitetään joko omalle tontille, luvalla ja ilmoituksella toisen tontille tai toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle.

Tiesitkö, että järviruokoa voi hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineena tai maanparannuksessa? Varsinais-Suomen ELY-keskus on koonnut kattavan tietopankin järviruo'osta ja sen hyötykäytöstä.

Myös koneellisesta niitosta on ilmoitettava vähintään 30 vuorokautta ennen työn aloittamista vesialueen omistajalle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Vain käsivoimin hoituvat pienimuotoiset, esimerkiksi viikatteella tehtävät niitot saa tehdä ilman ilmoitusta. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan myös tarvita AVI:n lupa. Niittoilmoitus ELY-keskukselle tehdään ruoppausilmoituksen tavoin aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu -kohdasta.